Nykyään ADHD-diagnoosin saaneita ihmisiä löytyy kaikista eri yhteiskuntaluokista ja urapoluilta.
ADHD:sta työelämässä tietokirjan kirjoittaneet toimittajat ja tietokirjailijat Eva Kottonen ja Jaana Haapaluoma-Höglund mursivat viime viikolla Huomenta Suomen aamussa ADHD-diagnoosiin liittyviä jo vanhaksi käyneitä ennakkoluuloja.
Yksi ennakkoluulo on takavuosien myytti siitä, että ADHD olisi lähinnä takapulpetin kovaäänisten häirikköpoikien oireyhtymänä.
– ADHD-ihmiset ovat jo kaikkialla yhteiskunnassa, tietokirjailija ja toimittaja Eva Kottonen kertoo.
Väärä ja vanhentunut tieto on päässyt leviämään ja pinttymään yhteiskuntaan, koska tietoa ei ole ollut tarpeeksi. Esimerkiksi tyttöjen ja naisten kohdalla ADHD on tähän asti ollut vielä varsin alidiagnosoitu.
– Nähdäänkö ADHD-diagnoosien lisääntyminen jonakin kansallisena häpeänä? Kyllähän muissakin maissa diagnoosit lisääntyvät. Miksi ADHD:ta pitäisi hävetä? kysyy toimittaja ja tietokirjailija Jaana Haapaluoma-Höglund.
Lue myös: Ihmisyyden vai häiriöiden kirjo – kuka on oikeasti nepsy?
Haasteet työelämässä: "Itselleni isoin oivallus on ollut se, että..."
ADHD-ihminen voi pärjätä ja menestyä työelämässä aivan kuin kuka tahansa muu.
Sekä Haapaluoma-Höglund että Kottonen saivat diagnoosin vasta aikuisiällä.
– Itselleni isoin oivallus on ollut se, että tasainen työskentely voi olla tosi vaikeaa, Kottonen arvioi ADHD:ta omalla kohdallaan.
Hän kertoo työskentelevänsä parhaimmillaan niin, että tekee hetken intensiivisesti töitä, sen jälkeen huilaa hetken ja palaa taas intensiiviseen työhön hetkeksi. Tällöin työskentely ja lepo vuorottelevat.
– Kivatkin asiat kuluttavat energiaa. Tekemisen ja lepäämisen vuorottelu on se, mitä itse edelleen harjoittelen, Kottonen kertoo.
Kaikenlainen toiminnan ohjaamisen käyttäminen vie tavallista enemmän energiaa.
– Olen oivaltanut, että omia voimavaroja kannattaa säästää aina, kun se on mahdollista, Haapaluoma-Höglund kertoo.
Hän pitää viikossa yhden toiminannanohjauksettoman päivän, jolloin ei tarvitse tehdä mitään pakolla.
– Saa tehdä vain niitä asioita, mitä omat aivot haluavat tehdä, hän summaa.
Voiko ADHD:sta olla hyötyä työelämässä, vaikka mistään erityisestä supervoimasta ei välttämättä kannata puhua? Katso keskustelu kokonaisuudessaan yllä olevalta videolta.
Lue myös: "Hyvin huolestuttavaa" – ADHD haukkaa vuosia elinajasta?
Aivojen motivointi
ADHD ei ole pelkästään keskittymiskyvystä tai tahdonvoimanpuutteesta kiinni.
– Yksi asia on ADHD-aivojen motivoituminen. Ne motivoituvat kaikesta, mikä on uutta, jännittävää ja kiiltävää, Kottonen kertoo.
Esimerkiksi tiskaus ei ole aivoista kovin jännittävää puuhaa. ADHD-aivojen näkökulmasta monet aikuisuuteen ja työelämään liittyvät asiat voivat näyttäytyä tiskaamisen tapana tylsänä ja epämielekkäänä.
– On todella tärkeä tuntea itsensä ja löytää sellainen ammatti ja työ, josta aivot saavat hyviä kokemuksia, eikä tarvitse vääntää omaa aivokemiaa vastaan, Kottonen arvioi.
Katso myös: Näin keskittymishäiriöt syntyvät työpaikoilla
9:06