Normandian maihinnousun alettua Suomen sodanjohto ennakoi pahaa – kolme päivää myöhemmin pelko kävi toteen

– Silloin ei Mikkelin päämajassa ollut muuta tehtävissä kuin toivoa, että Kannaksen joukot taistelisivat mahdollisimman tehokkaasti. Joukkojensiirrot muilta rintamaosilta ja saksalaisten ilma- ja muu tuki ehtivät vaikuttaa Karjalankannaksen tilanteeseen vasta päivien kuluttua.

Keväällä 1944 Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli käyty rauhantunnusteluita, mutta Suomen kannalta tyrmistyttävien ehtojen vuoksi tuloksetta. Karjalaisen mukaan Suomen sotilasjohdossa tiedettiin, että Neuvostoliiton suurhyökkäys on tulossa.

– Kevään 1944 aikana oli selvinnyt se, että painopiste tulisi olemaan Karjalankannaksella. Hyökkäykseen oli varauduttu, mutta ajankohtaa ei tiedetty, Karjalainen arvioi.

Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan, käytännössä Saksan liittolaisena. Liittoutuneet olivat sopineet Teheranissa järjestetyssä konferenssissa jo vuonna 1943, että lännestä käsin tullaan toteuttamaan maihinnousu, mitä seuraisi Neuvostoliiton hyökkäys idästä Saksaa vastaan. 

– Tällä tavoin Saksa haluttiin puristaa yhä tiiviimmin kahden rintaman sotaan, Karjalainen tiivistää. 

Puna-armeijan tavoitteena oli nopea voitto ja ainakin eteläisen Suomen miehittäminen. Hyökkäys alkoi pommikoneiden ja tykkien moukaroinnilla, mitä seurasi jalkaväen hyökkäys seuraavana päivänä. Kranaattien jylinä kuului Mikkeliin ja Helsinkiin saakka. 

Puolustustaistelusta huolimatta Neuvostoliiton sotilaat etenivät kesän aikana. Suomen kannalta ratkaisevaksi torjuntavoitoksi osoittautui Tali-Ihantalan taistelu kesä-heinäkuussa Viipurin pohjois- ja koillispuolella, mutta ankaria taisteluita käytiin myös esimerkiksi Viipurinlahdella, Äyräpäässä ja Vuosalmella. 

Lopulta aselepo solmittiin 4. syyskuuta 1944 ja varsinainen rauhansopimus pari viikkoa myöhemmin 19. syyskuuta. 

Rauhanehdot olivat tiukat: Suomen itäraja tuli noudattamaan Moskovan rauhansopimuksessa (1940) vedettyjä rajalinjoja; Suomi menetti Karjalankannaksen, Laatokan pohjoispuolen, Kuusamon–Sallan alueen sekä Petsamon, saksalaissotilaat oli aseista riisuttava ja karkotettava pois Suomesta, sotakorvauksia 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin edestä sekä Porkkalanniemen vuokraus Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. 

Lue myös: Harry, 95, oli yksi heistä, jotka nousivat Normandian rannalla natseja vastaan – poikkeuksellinen kuvamateriaali näyttää historialliset hetket

• 19.10.11:03
  Kirja-arviot

  Suomi ei hurmaantunut natseista – uutuuskirja avaa mutkikasta suhdettamme Hitlerin Saksaan
• 27.9.06:03
  Tiedustelupalvelut

  Sotilastiedustelu teki talvisodassa kriittisen virheen – vaiennettiin myöhemmin oikeista havainnoista
• 20.9.06:11
  Sodat

  Mikko Porvali tietää, mitä kaukopartioissa koettiin: Isoisä koulutti venäläissotavangeista vakoojia, isosedän kasvoissa ikuinen merkki sodasta
• 19.8.16:51
  Analyysi

  Päätoimittajan analyysi: Suomen historiasta ei kannata ottaa mallia Ukrainan rauhanneuvotteluihin
• 1.8.16:03
  Venäjä

  Päätoimittajan kommentti: Venäläisten harjoittamaa muistomerkkivandalismia ei pidä katsella hiljaa sivusta
• Lataa lisää