Talvisodan alkaessa Suomen tiedustelutoiminta oli kohtalaisissa kantimissa, mutta tietojen soveltamisessa epäonnistuttiin, arvioi Suomen sotilastiedustelun historian dosentti, kapteeni Toni Mononen.
Mononen kertoi Suomen sotilastiedustelun toiminnasta talvi- ja jatkosodan keskellä Huomenta Suomen haastattelussa. Kirjassaan Suomen sotilastiedustelu 1939–1945 Mononen kuvaa tiedustelutoimintaa sodan keskellä.
Hän nostaa esille synkän hetken ennen talvisodan alkua, jolloin sotilastiedustelu epäonnistui tulkinnoissaan. Syksyllä 1939 sotilastiedustelun saamat tiedot itärajan takaisesta toiminnasta olivat oikeilla linjoilla, mutta hyvistä havainnoista huolimatta merkkejä ei osattu lukea oikein.
– Se johtopäätös, että syttyykö sota vai ei, siinä on sellainen sotilastiedustelun tuon ajanjakson pieni aallonpohja. Reilu viikko ennen talvisodan alkua arvioitiin vielä, että eivät ne todennäköisesti hyökkää, vaikka sitten hyökkäsivät. Se on vähän sellaiseksi epäonniseksi arvioksi jäänyt tuonne historian lehdille, Mononen kertoo.
Lue myös: Mikko Porvali tietää, mitä kaukopartioissa koettiin: Isoisä koulutti venäläissotavangeista vakoojia, isosedän kasvoissa ikuinen merkki sodasta
Päämaja kielsi huolestuttamasta joukkoja
Hieman käänteinen tilanne koettiin taas jatkosodan edellä Puolustusvoimien päämajassa, kun keväällä 1944 sotilastiedustelu kirjoitti päiväraporttiinsa, että suurhyökkäys alkaa noin parin viikon kuluessa.
