Talvisodan alkaessa Suomen tiedustelutoiminta oli kohtalaisissa kantimissa, mutta tietojen soveltamisessa epäonnistuttiin, arvioi Suomen sotilastiedustelun historian dosentti, kapteeni Toni Mononen.
Mononen kertoi Suomen sotilastiedustelun toiminnasta talvi- ja jatkosodan keskellä Huomenta Suomen haastattelussa. Kirjassaan Suomen sotilastiedustelu 1939–1945 Mononen kuvaa tiedustelutoimintaa sodan keskellä.
Hän nostaa esille synkän hetken ennen talvisodan alkua, jolloin sotilastiedustelu epäonnistui tulkinnoissaan. Syksyllä 1939 sotilastiedustelun saamat tiedot itärajan takaisesta toiminnasta olivat oikeilla linjoilla, mutta hyvistä havainnoista huolimatta merkkejä ei osattu lukea oikein.
– Se johtopäätös, että syttyykö sota vai ei, siinä on sellainen sotilastiedustelun tuon ajanjakson pieni aallonpohja. Reilu viikko ennen talvisodan alkua arvioitiin vielä, että eivät ne todennäköisesti hyökkää, vaikka sitten hyökkäsivät. Se on vähän sellaiseksi epäonniseksi arvioksi jäänyt tuonne historian lehdille, Mononen kertoo.
Lue myös: Mikko Porvali tietää, mitä kaukopartioissa koettiin: Isoisä koulutti venäläissotavangeista vakoojia, isosedän kasvoissa ikuinen merkki sodasta
Päämaja kielsi huolestuttamasta joukkoja
Hieman käänteinen tilanne koettiin taas jatkosodan edellä Puolustusvoimien päämajassa, kun keväällä 1944 sotilastiedustelu kirjoitti päiväraporttiinsa, että suurhyökkäys alkaa noin parin viikon kuluessa.
Päämajan operatiivinen johto puuttui raporttiin.
– Se käskettiin lieventämään jälleen pois, koska ei haluttu huolestuttaa joukkoja.
Pari viikkoa myöhemmin suurhyökkäys kuitenkin alkoi.
– Yritettiin viedä sitä vähän ikävää viestiä, mutta sitä sitten oltu valmiita ottamaan vastaan, Mononen arvioi.
Lue myös: Pysäyttävät ennen ja jälkeen -videot: Talvisota alkoi Helsingin verisellä pommituksella
Liittolaiset tarkkailussa
Sodan keskellä sotilastiedustelua tehtiin monin tavoin ja moniin suuntiin. Suomi käytti esimerkiksi virolaisia vapaaehtoisia keräämään tietoja myös liittolaisista.
– Vaikka Saksan kanssa sodittiin rinta rinnan, niin Virossa tiedusteltiin myös Saksaa jo paljon ennen, kun oli varmaa, että he tulevat suursodan häviämään. Eli siinä oli rohkeutta ottaa tällaista tiedustelullista näkemystä ehkä eriävällä tavalla kuin mikä se poliittinen linja tai sodankäynnin isompi kuva siinä vaiheessa oli.
Jatkosodan edetessä tiedustelun kysymykset siirtyivät rintamatilanteesta juurikin strategiselle tasolle, kuten suursodan tapahtumiin.
Alkuvuodesta 1943 tiedustelupäällikkö piti poliittiselle johdolle katsauksen, jonka mukaan Saksa tulee häviämään. Jälleen kerran saatuun viestiin oltiin tyytymättömiä.
– Se aiheutti niin voimakkaan vastareaktion, että se käskettiin uusimaan se johtopäätös lievemmin, että sitä Saksan tappiota ei saa näin varmasti julistaa.
Lue myös: Ollilla, 100, oli sodan aikana synkkä tehtävä –"Hänen jälkeensä jäi vaimo ja kaksi pientä lasta"
10:34