Helka, 103, ei unohda sotaa: "Paukahti niin, että ikkunat tulivat sisään"

7:52

103-vuotias Helka Visuri kertoo, millaista oli nuoren naisen elämä lottana

Helka Visuri liittyi lottiin nuorena naisena. Nyt hän muistelee lottatehtäviään ja arkeaan talvi- ja jatkosodan aikana.

Julkaistu 59 minuuttia sitten

Sanna Ketola

sanna.ketola@mtv.fi

Helka Visuri on valittu Vuoden Lotaksi 2025. Hän aloitti viestilottana täytettyään 17 vuotta ja toimi tehtävässä Pieksämäen Ilmavalvonta-aluekeskuksessa talvi- ja jatkosodassa.

Kun talvisota syttyi marraskuussa 1939, oli Helka Visuri lukiolainen. Nuoresta iästään huolimatta hän halusi päättäväisesti mukaan lottatyöhön – olihan hänen äitinsäkin työskennellyt Lotta Svärd -järjestössä 1920-luvulla.

Visuri työskenteli Pieksämäellä, jonne määräykset jaettiin Mikkelistä.

– Meidän tehtävämme viestilottina oli olla puhelinten ääressä. Mikkeli oli se pääpaikka, josta määräykset annettiin, muistelee Visuri mieleen painuneita hetkiä.

Lue myös: 85 vuotta sitten päättynyt talvisota nivoi suomalaiset yhteen – tutkija kertoo, miten sama toistuu nyt Ukrainassa

Erityisesti hän muistaa ensimmäisen määräyksen, joka suunnattiin lotille.

– Mikkeli ilmoitti, että nyt täytyy panna yleinen hälytys toimeen Pieksämäellä, sillä Etelä-Suomea pommitetaan, hän kertoo.

– Täytyi hälyttää, mihin pommikoneet jatkavat.

Visurin mukaan varttuneempi lottakollega hoiti tilanteen varmaotteisesti. Jälkikäteen nuoremmat utelivat, mikä auttoi pysymään tyynenä tilanteessa.

– Hän kertoi ajatelleensa: pää kylmänä, sydän lämpimänä.

Muistoja sota-ajan Helsingistä

Lisäksi Visuri muistelee liikunnanopettajan opintojaan, joista osan hän suoritti sota-ajan Helsingissä. Kerran Töölössä Döbelninkadulla ollessaan Venäjän pommitukset osuivat naapurikorttelin kerrostaloon.

Pamaus naapuritaloon oli niin valtava, että lähitalojen ikkunat rikkoutuivat ilmanpaineesta.

– Tuli hälytys. Juoksimme viidennestä kerroksesta alas pannuhuoneeseen. Kuului viheltävä ääni ja paukahti niin, että ikkunat tulivat sisään ja tuolit menivät nurin. Vastapäiseen taloon oli tullut pommi, Visuri kertoo.

Sodan aikana pelko oli jatkuvasti läsnä, mutta arjesta oli selvittävä. Pommitusten alkaessa sireenien ääni oli merkki siitä, että suojaan oli hakeuduttava.

Pää pidettiin kylmänä, kuten lottakollega oli opettanut.

– Ei sitä osannut ajatella. Kun piti mennä pommisuojaan, niin sitä vain meni.

Millaista elämää nuoret lotat elivät sodan keskellä ja millaista oli jatkaa elämää sotien jälkeen? Katso Huomenta Suomen koko haastattelu jutun yltä.

Tuoreimmat aiheesta

Talvisota

Helka, 103, ei unohda sotaa: "Paukahti niin, että ikkunat tulivat sisään"

Lue myös: 85 vuotta sitten päättynyt talvisota nivoi suomalaiset yhteen – tutkija kertoo, miten sama toistuu nyt Ukrainassa

Lue myös: Veteraanit ja lotat juhlivat itsenäisyyttä Presidentinlinnassa – "Suuri onni, kun sattui minun kohdalleni tämä vierailu"

Muistoja sota-ajan Helsingistä

Lue myös: Pysäyttävät ennen ja jälkeen -videot kaduilta: Talvisota alkoi Helsingin verisellä pommituksella

Lisää aiheesta:

Tuoreimmat aiheesta

Tuoreimmat aiheesta

Merkittävä löytö: Sadat sotilaat lähettivät Fazerille kenttäpostia

Venäjä-tutkija: Putin on pakkomielteinen siitä, mitä hänestä ajatellaan: "Hän on tuhonnut kaikki saavutuksensa"

Mannerheimin allekirjoittama traaginen dokumentti löytyi maalaistalon ullakolta: "Tuska tulee lähelle"

Sotilastiedustelu teki talvisodassa kriittisen virheen – vaiennettiin myöhemmin oikeista havainnoista

Mikko Porvali tietää, mitä kaukopartioissa koettiin: Isoisä koulutti venäläissotavangeista vakoojia, isosedän kasvoissa ikuinen merkki sodasta

Merkittävä löytö: Sadat sotilaat lähettivät Fazerille kenttäpostia

Venäjä-tutkija: Putin on pakkomielteinen siitä, mitä hänestä ajatellaan: "Hän on tuhonnut kaikki saavutuksensa"

Mannerheimin allekirjoittama traaginen dokumentti löytyi maalaistalon ullakolta: "Tuska tulee lähelle"

Sotilastiedustelu teki talvisodassa kriittisen virheen – vaiennettiin myöhemmin oikeista havainnoista

Mikko Porvali tietää, mitä kaukopartioissa koettiin: Isoisä koulutti venäläissotavangeista vakoojia, isosedän kasvoissa ikuinen merkki sodasta