Nämä liikennesäännöt tuottavat päänvaivaa suomalaisille – hallitsetko itse?

Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Kysymys: Mitkä ovat hankalimmat liikennesäännöt Suomessa?

Vastaus: Mielenkiintoinen kysymys, johon ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Joku saattaa kokea hankalaksi asian, joka toisen mielestä on taas päivänselvä. Omakohtaisten arkihavaintojen perusteella pitää todeta, että harvoin vaaratilanne aiheutuu siitä, ettei liikennesääntöjä tunnettaisi tai tiedettäisi. Pikemminkin kyse on piittaamattomuudesta eli otetaan tietoinen riski ja toimitaan sääntöjen vastaisesti.

Puhelimen käyttö

Kenellekään tuskin on epäselvää, että matkapuhelimen käyttö ajon aikana on kielletty niin, että puhelinta pitää kädessään. Silti liikenteessä näkee päivittäin, että kuljettajat selailevat älypuhelimiaan. Osa tekee tämän varsin avoimesti – osa taas yrittää piilotella puhelinta reisiensä välissä tai kojelaudan alla. Pään asento kuitenkin kertoo totuuden. Tuskin penkissä tai omassa sylissä on mitään niin mielenkiintoista, mikä pakottaisi suuntaamaan katseen alas yhä uudelleen ja uudelleen.

Kielto on määritelty varsin yksiselitteisesti voimassa olevan Tieliikennelain 24 a §:ssä:

Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää matkapuhelinta siten, että pitää sitä kädessään.

Ohituskiellot

Vastaavasti uskon, että ihmiset tietävät, milloin ohittaminen on sallittua ja milloin ei. Siitä huolimatta häikäilemättömiä keltaisen viivan ylityksiä näkee ohitustilanteissa lähes jokaisella reissulla. Näiden kuolemaa halveksivien kuljettajien olisikin hyvä palautella mieleen ohituskiellot Tieliikennelain 18 §:stä:

Ohittavan ajoneuvon kuljettajan on tarkoin varmistauduttava, ettei ohitus aiheuta vaaraa.

Ohitus, johon käytetään vastaan tulevan liikenteen puolta, on kielletty:

1) näkyvyyden ollessa mäenharjan tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;

2) jollei ohitukseen käytettävä ajokaista ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;

3) jollei ohittaja ohituksen jälkeen vaaratta ja muuta liikennettä oleellisesti häiritsemättä voi palata jonoon;

4) edellä ajavan osoitettua suuntamerkillä aikovansa ohittaa;

5) takaa tulevan ajoneuvon kuljettajan aloitettua ohituksen; sekä

6) risteyksessä ja rautatien tasoristeyksessä sekä välittömästi ennen niitä.

Ohituskielto ei koske risteystä, jossa risteävä tie on polku, tilustie tai muu vähäinen tie, eikä taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ilmenevää risteystä.

Kuljettajan harkinnan helpottamiseksi on tiettyihin ohitukseen sopimattomiin tienkohtiin merkitty ohituskielto myös liikennemerkein tai keltaisella sulkuviivalla. Sulkuviivan sanoma on niin ikään kerrottu Tieliikenneasetuksen 34 §:ssä:

Ajoneuvo ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. Sulkuviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun sulkuviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole katkoviivaa. Milloin tällainen sulkuviiva on keltainen, ei ajoneuvo myöskään saa ajaa sen vasemmalla puolella.

Kuljettajan suojatiesäännöt

Tieliikennelain 32 §:ssä määritellään Kuljettajan suojatiesäännöt:

Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.

Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.

Jo pelkästään kodin ja työpaikan väliä ajaessani näen päivittäin tilanteita, joissa näitä sääntöjä rikotaan.

Myös suojatien eteen pysäköity auto on pysähtynyt. Sitäkään ei saa ohittaa pysähtymättä, mikäli se peittää näkyvyyden suojatielle. Vaikka ensimmäinen virhe on tapahtunut jo pysäköitäessä auto väärin, ei se anna tilanteeseen myöhemmin saapuville oikeutta uusiin virheisiin.

Näin huomioit suojatien ja jalankulkijan oikein 4:59

Punaisia päin käveleminen

Piittaamattomuutta esiintyy myös muiden tienkäyttäjäryhmien – ei pelkästään autoilijoiden – toiminnassa. Ainakin pääkaupunkiseudulla vaikuttaa siltä, että monet jalankulkijat pitävät jalankulkuvaloja lähinnä vitsinä ja kävelevät surutta tien yli punaisesta valosta huolimatta. Näin toimien jalankulkija altistaa paitsi itsensä – myös muut paikalla olijat – vaaralle alttiiksi. Samalla hän näyttää äärettömän huonoa esimerkkiä lapsille.

Tieliikenneasetuksen 28 § tuskin lienee kenellekään tuntematon:

Jalankulkijaopastimessa merkitsevät eri valot seuraavaa:

1) Punainen valo, että jalankulkija ei saa astua ajoradalle, pyörätielle eikä raitiovaunukaistalle.

2) Vihreä valo, että jalankulkija saa astua ajoradalle, pyörätielle tai raitiovaunukaistalle. Vilkkuva vihreä valo merkitsee lisäksi, että aika, jolloin jalankulkija voi ylittää ajoradan, on loppumassa ja että valo on vaihtumassa punaiseksi.

Jos jalankulkijoita varten on erityinen jalankulkijaopastin, heidän on noudatettava sitä.

Missä jalankulkijoita varten ei ole erityistä jalankulkijaopastinta, on jalankulkijoiden noudatettava kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja.

Varo punaisia päin kävelevää! 1:21

Bussista tai raitiovaunusta poistuvat matkustajat

Kun keväällä pyöräilijöiden ja mopoilijoiden määrä taas lisääntyy, alkaa sattua vaaratilanteita myös linja-auto- ja raitiovaunupysäkkien läheisyydessä. Bussista tai raitiovaunusta poistuva saattaa hypätessään pyörätielle joutua pyöräilijän tai mopoilijan yliajamaksi. Näidenkin vaaratilanteiden välttämiseksi löytyy selkeä sääntö Tieliikennelain 31 §:stä:

Pyörätiellä polkupyöräilijän ja mopoilijan on aikoessaan linja-auton tai raitiovaunun pysäkin kohdalla sivuuttaa sille pysähtyneen linja-auton tai raitiovaunun annettava esteetön kulku ajoneuvosta tai raitiovaunusta poistuville ja siihen nouseville matkustajille.

Näin ollen pyöräilijän tai mopoilijan olisi syytä sovittaa nopeutensa ja valita ajolinjansa niin, ettei riskiä törmäykselle ole olemassa. Toki linja-autosta tai raitiovaunusta poistuvien matkustajienkin on järkevää vilkaista ympärilleen ennen pyörätielle hyppäämistä.

Helppoa ja vaikeaa

Helppoja ja yksinkertaisia asioita, joiden toteuttaminen käytännössä tuntuu kuitenkin olevan suunnattoman vaikeaa. Miksi ihmeessä?

Lue myös:

    Uusimmat