Näkyykö korona piikkinä syntyvyydessä vai avioeroissa? Tutkimusprofessori arvioi poikkeuksellisen tilanteen vaikutuksia: "Aika varmasti voi sanoa, että..."

6:03
Suomalaisten syntyvyys on pohjalukemissa. Miksi?

Pelko koronaviruksesta sekä hallituksen määräämät poikkeukselliset rajoitustoimenpiteet ovat ajaneet suomalaiset koteihinsa. Puolivitsikkäällä ajatusleikillä voisi ynnätä, että neljän seinän sisällä tylsistyvät suomalaiset ryhtyisivät vihdoin lapsentekopuuhiin. Toisaalta epävarmuus ja synkältä näyttävä taloustilanne voivat nakertaa haluja perheen perustamiseen.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo, ettei nykytilanteelle löydy vertailukohtaa historiasta. Poikkeuksellisia varotoimia, kuten koulujen ja rajojen sulkemisia sekä liikkumisen rajoituksia, voisi peilata toiseen maailmansotaan, mutta silloinkin tilanne ja Suomi oli täysin erilainen. Nyt ollaan sodassa virusta, ei valtioita, vastaan. Epätavallinen vihollinen luo yhteiskuntaan ja sosiaalisuuteen muutoksia, joita ei ole ollut koskaan aikaisemmin.

Sodan jälkeen syntyivät suuret ikäluokat, mutta Rotkirch ei odota koronavirustaistosta seuraavan vastaavaa syntyvyyden nousua kuin 70 vuotta sitten. Ei vaikka suomalaiset sulkeutuvat pakosta pieniin piireihin, mikä esimerkiksi parisuhteessa eläville voi tarkoittaa tiiviimpää yhdessäoloa kumppanin kanssa.

– Aika varmasti voi sanoa, että taloudellinen epävarmuus ja yleinen epävarmuuden ilmapiiri alentavat syntyvyyttä, Rotkirch sanoo.

Kansakunta on samassa veneessä, mutta kotitaloudet eivät

Rotkirch huomauttaa, että vaikka kansakuntana me suomalaiset olemme nyt samassa tilanteessa, perhekohtaiset erot ovat suuria.

Jos parisuhteessa elävä on kuukausipalkalla työpaikassa, jossa hommat sujuvat myös etätöinä, voi tilanne luoda otolliset olosuhteet perheen perustamiselle. On aikaa olla yhdessä ja syventyä keskusteluihin haluista hankkia lapsia.

Tiedetään, että tiivis yhdessäolo muutaman päivän aikana voi suosia syntyvyyttä – niin tekevät myös juhlat sekä urheiluvoitot, mutta nämä ilot koronaviruspandemia näyttää vieneen. Voi tosin olla, että nykytilanteen luomat etätapahtumat ja solidaarisuuden osoitukset innostavat samalla tavalla lapsentekopuuhiin, koska ne luovat vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja iloakin.

Toisaalta esimerkiksi pienyrittäjien sekä kulttuuri- ja palvelualoilla työskentelevien konkurssi- ja yt-uhat eivät ole omiaan lisäämään haluja lasten hankintaan. Vaikka aikaa on nyt enemmän parisuhteelle ja perheelle, varjostaa sitä epävarmuus tulevasta.

Sinkuilla seuran ja mahdollisen kumppanin etsiminen on nykytilanteessa käytännössä mahdotonta, paitsi digitaalisesti. Kaukosuhteessa elävät puolestaan joutuvat olemaan kumppanistaan erossa tavallistakin pidemmän aikaa.

Koronavirus voi iskeäkin juuri niihin ryhmiin, jotka jo ennestään epäröivät lastenhankintaa.

Synkät talousnäkymät ovat aiemmin vähentäneet syntyvyyttä

Taantumien ja lama-aikojen tiedetään ennenkin vaikuttaneen suomalaisten syntyvyyteen. Näin kävi esimerkiksi 1970-luvun laman ja vuoden 2008 finanssikriisin aikaan. 1990-luvun laman aikaan syntyvyys nousi, mutta esikoisten määrä väheni. Suomen muista lamaa kokeneista maista erottuva ilmiö johtui samaan aikaan tulleista perhevapaauudistuksista.

Tälläkin hetkellä valmisteilla on perhevapaauudistus. Rotkirch muistuttaa, että joka tapauksessa Suomen perhevapaajärjestelmä on jo nyt oikein hyvä. Perhebarometrin mukaan myös suomalaiset lapsiperheet ovat työn ja perheen yhteensovittamiseen tyytyväisiä ja onnellisia. Ongelmana vain on, että lapsen hankintaa harkitsevien kuva lapsiperhearjesta ei vastaa todellisuutta.

Kuoleman läheisyys vahvistaa lapsitoiveita

Vastavoima epävarmuudelle on tautiepidemioihin kytkeytyvä kuoleman ajatteleminen. Tutkimusten mukaan kuoleman läheisyys ja ajatteleminen vahvistaa ihmisten toiveita saada omia lapsia. Rotkirch tarjoaa ilmiölle kaksi psykologista selitystä.

Ensinnäkin hätääntyminen elämän häilyvyyden edessä voi johtaa primitiivisiin haluihin lisääntyä ja todistaa, että elämä voittaa kuoleman. Toisekseen se voi johtaa laajempiin eksistentiaalisiin ajatuksiin: Miksi haluan elää? Haluanko itse luoda uutta elämää?

Tiivis yhdessäolo kumppanin kanssa voi johtaa paitsi syviin keskusteluihin myös riitoihin. Jatkuva ja pakotettu yhdessä oleminen saattaa pistää parisuhteen koetukselle. On myös riski, että alkoholin kulutus nousee ja perheväkivallan määrä lisääntyy. Syntyvyyspiikin sijaan onkin mahdollista, että Suomessa nähdään avioeropiikki.

Huoli terveydestä voi saada lykkäämään lasten hankintaa

Osaltaan syntyvyyttä voi heikentää entisestään hedelmällisessä iässä olevien aikuisten terveyshuolet. Vaikka koronavirus ei näytä olevan erityisen suuri riski raskaana oleville, herättää tauti ymmärrettävästi huolta heissäkin. Siksi jo kerran päätettyä lasten hankintaa saatetaan lykätä tuonnemmas. Raskautta suunnitteleville Rotkirch toivoisi pikaisesti lisää tietoa siitä, miten koronavirus vaikuttaa raskauteen.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että korona on suurin riski loppuraskaudessa. On kuitenkin hyvä huomata, että koronatilanne ei todennäköisesti ole päällä enää yhdeksän kuukauden kuluttua.

Menkää yhdessä ulos

Jos parisuhde tai perhe-elämä alkaa kotona kismittämään, suosittelee Rotkirch lähtemään ulos haukkaamaan happea. Kävelylle on lupa lähteä – joko yksin tai perheenjäsenten kanssa. Urheilu ja raikas ilma tekevät mielelle ja keholle hyvää.

Ja vaikka piirit tulee pitää pieninä, voi ystäviin ja läheisiin olla yhteydessä digivälineillä, joita monesta suomalaisesta kodista löytyy. Soita vaikka puhelu tai videopuhelu omalle vanhemmalle tai ystävälle. 

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja