Osa Suomen matalasta syntyvyydestä saattaa selittyä lasten saannin lykkäämisellä. Asia käy ilmi Eläketurvakeskuksen (EKT), Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin hankkeesta, jossa kehitettiin tilastollisia skenaarioennusteita hedelmällisyydelle.
Tarkoitus oli selvittää, miltä osin Suomessa havaittu syntyvyyden lasku on luonteeltaan pysyvää ja miltä osin tilapäistä. Tilastokeskus kertoi viikko sitten, että viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli mittaushistorian alhaisin eli 1,35. Luku kertoo, kuinka monta lasta Suomessa asuvat naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Viime vuonna Suomessa syntyi yhteensä 45 600 lasta.
Hankkeen tutkijoiden uskottavimpana pitämän skenaarion mukaan on todennäköistä, että osa nykyisestä matalasta syntyvyydestä johtuu lasten saamisen lykkäämisestä. Kun lykkääminen päättyy, kokonaishedelmällisyysluku kääntyy kasvuun.
Lykkäämisskenaarion mukaan seuraavien vuosikymmenten keskimääräinen hedelmällisyysluku nousisi 95 prosentin todennäköisyydellä 1,42–1,67 lapseen naista kohti. Peruslaskelmassa hedelmällisyysoletus on 1,35 eli sama kuin Tilastokeskuksen väestöennusteessa.
Työeläkemaksut nousemassa yli 30 prosenttiin
Eläketurvakeskusta hedelmällisyysennusteet kiinnostavat erityisesti eläkkeiden rahoituksen vuoksi. EKT:n mukaan nyt ennustettu syntyvyyden hienoinen nousu helpottaisi osaltaan eläkemaksujen ennakoitua korotuspainetta.
Peruslaskelman mukaan työeläkemaksuja joudutaan nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Toteutuessaan lykkäämisskenaarion kaltainen lisäys syntyvyydessä puolittaisi eläkemaksujen korotuspaineen, jos muut oletukset pysyvät ennallaan.