Heli Soinilla on puhuva koira ja Ronja Allénilla puhuva kissa. Väätäinen ja Liinu ovat nimittäin oppineet kommunikoimaan omistajiensa kanssa äänipainikkeiden avulla. Heli ja Ronja kertovat, millaisia keskustelijoita heidän lemmikkinsä ovat.
Kun Heli Soini tekee tietokoneellaan töitä etätyöpäivänä, saattaa olohuoneesta kuulua toistuvasti sanat valmis tai ei.
Äänessä on Helin koira Väätäinen, joka on juuri painanut tassullaan äänipainikkeita sen merkiksi, että haluaisi emäntänsä laittavan tietokoneen pois ja keskittyvän olennaiseen: koiraansa.
– Kun sitten vastaan, että Väätäisen pitää odottaa, painaa se vastaukseksi leikki, ulos tai joskus nyt Väätäinen tai rakastaa.
– Rakastaa tarkoittaa meillä hellittelyä ja silittelyä.
Rakastaa-painikkeelle kävikin jo kerran köpelösti.
– Väätäinen on todella läheisyydenkaipuinen ja tykkää silittelystä. Rakastaa-painike piti jo kerran uusia, koska Väätäinen painoi sitä niin usein, että se painui kasaan.
– Yhdessä välissä myös vihainen-painike oli aktiivisella käytöllä ja olen päätellyt, että Väätäinen ilmaisee sillä tyytymättömyyttä tai turhautumista, sillä se käytti sitä aktiivisesti muuttomme aikana, jolloin se oli stressaantunut. Onneksi se sitten taas vaihtui takaisin rakastaa-sanaan.
Väätäinen on 4-vuotias rescuekoira.Heli Soinin kotialbumi
Kaikkiaan Väätäisellä on käytössään 42 äänipainiketta, mutta kaikki lähti liikkeelle kolmesta painikkeesta ja sanasta: ulos, rakastaa ja leikki.
– Ulos-painike oli ulko-oven vieressä, leikki lelukorin vieressä ja rakastaa keskellä lattiaa. Sanat olivat tuttuja Väätäiselle ennestään.
– Väätäinen oppi käyttämään painikkeita siten, että itse painoin esimerkiksi leikki-painiketta ja sitten leikin sen kanssa, jonka jälkeen Väätäinen matki minua eli painoi tassullaan painiketta.
Väätäinen on rescuekoira, jonka Heli adoptoi Viipurin koirien kautta helmikuussa 2020.
Vielä saman vuoden lopussa Heli päätti näkemiensä somevideoiden innoittamana kokeilla äänipainikekommunikointia koiransa kanssa.
– Meillä meni aika pitkään ennen kuin Väätäinen alkoi itse käyttämään painikkeita. Oikeastaan se tapahtui siinä vaiheessa, kun siirsimme kaikki painikkeet yhteen paikkaan sen sijaan, että ne olisi olleet ripoteltuina ympäri kotia.
– Kun Väätäinen aloitti painikkeiden käytön, lisäsimme niiden määrää noin kymmeneen. Silloin mukaan tulivat esimerkiksi Väätäisen ihmisten eli minun ja kumppanini nimet.
Väätäisen emäntä Heli Soini pohtii, että voisi seuraavaksi lisätä käyttöön äänipainikkeet sanoille sohva ja kongi.Heli Soinin kotialbumi
Alkuvaiheessa Heli palkitsi koiran jokaisesta painikkeen painalluksesta.
– Aina, jos Väätäinen painoi ulos-painiketta, kävimme ulkona. Sitten myöhemmin pystyi opettamaan sen, ettei Väätäinen aina saa sitä, mitä painikkeella pyytää, Heli naurahtaa.
"Väätäinen, ulos, p*skalle" – hauska video näyttää, miten rescuekoira kertoo omistajalleen hädän iskeneen. Juttu jatkuu videon alla.
0:14Rescuekoira-Väätäinen ei aina ole puheissaan kovin kaunosanainen.
"Apua" pyytää Väätäinen, kun lelu menee sohvan alle
Heli kertoo, ettei Väätäinen ole äänipainikekeskustelujen perusteella paljastunut suureksi ajattelijaksi, vaikka se on muuten osoittanut olevansa luonteeltaan pohdiskeleva ja fiksu.
– Olen lukenut paljon erilaisia tutkimuksia koirien kognitiosta ja niiden perusteella olen muodostanut käsityksen koirista olentoina, jotka ovat huomattavasti aiempia oletuksia moniulotteisempia ajattelijoita.
Väätäisen kanssa käydyt keskustelut ovat kuitenkin hyvin arkipäiväisiä.
– Joskus Väätäinen esimerkiksi kuuntelee ikkunan äärellä lintujen laulua ja menee sitten painamaan painiketta "ääni". Se ikään kuin kommentoi tapahtunutta.
– Nälkä-painiketta Väätäinen painaa, kun se haluaa ruokaa. Meillä ei ole ollut käytössä kiinteitä ruokailuaikoja, vaan Väätäinen pyytää ruokaa itsenäisesti. Aina se ajoittuu aika samaan ajankohtaan aamusta ja illasta.
Koira ilmoittaa painikkeilla sujuvasti myös muista tarpeistaan.
– Joskus, jos televisio on päällä, saattaa Väätäinen painaa ääni- tai valmis-painiketta ja katsoa televisioon päin. Olen päätellyt, että television ääni häiritsee sitä.
– Apua-painiketta Väätäinen käyttää, jos lelu menee sohvan alle.
Äänipainikkeet kulkevat Helin ja Väätäisen mukana, jos kotoa lähdetään pois pidemmiksi ajoiksi.
– Kerran isäni nauroi vatsa kippurassa, kun Väätäinen paineli näppäintä "namnam" useaan kertaan isäni syödessä jäätelöä. Väätäinen ilmeisesti olisi halunnut päästä herkuista osingoille.
Heli myöntää, että äänipainikekommunikointiin liittyy paljon koiran tulkintaa ja oman itsensä analysointia.
– Pitää olla skarppina sen suhteen, ettei tule tulkinneeksi koiraa väärin ja omista lähtökohdista. Aika paljon saa itsetutkiskelua tässä harjoittaa.
Itäruusun Bellina Dolina eli Liinu kommunikoi omistajansa Ronja Allénin kanssa 29 äänipainikkeen avulla.
– Liinun kanssa harjoittelimme painikkeiden käyttöä ensin niin, että opetin Liinun painamaan yhtä painiketta tassulla ja aina, kun Liinu painoi painiketta palkitsin sen namilla.
– Seuraavaksi painiketta piti painaa siten, että siitä kuuluu ääni ja äänestä sai palkkion. Seuraavaksi äänitin painikkeeseen sanan "parvekkeelle", sillä huomasin, että Liinu istui usein parvekkeen oven edessä ja halusi parvekkeelle viettämään aikaa.
Ronja yllätykseksi ei mennyt kauaakaan, kun Liinu meni parvekkeen ovelle painamaan painiketta.
– Ja kun kerran päästin sen parvekkeelle painalluksen jälkeen, sen jälkeen se käytti painiketta aina sinne halutessaan. Myöhemmin toki opetimme, ettei ovi aina aukene pyynnöstä.
– Seuraavaksi otimme käyttöön sanat rapsutus ja huisku. Huisku on yksi Liinun suosikkisanoista. Se tarkoittaa onkivavan näköistä lelua.
Näin Ronja Allén opetti Liinu-kissan "keskustelemaan". Juttu jatkuu videon alla.
0:46Ronja Allén jakaa videoita Liinun ja hänen keskusteluista somessa.
Muita Liinun suosikkeja ovat rabsu eli rapsutus, pallo, älypeli ja kissapyörä.
– Niistä olen useimmiten saanut paristot vaihtaa, Ronja naurahtaa.
Sen lisäksi, että Liinu yllätti Ronjan sillä, miten nopeasti se alkoi käyttämään äänipainikkeita, oli toinen yllätys luvassa, kun Liinu alkoi yhdistelemään sanoja toisiinsa.
– Liinu käyttää painikkeita tosi aktiivisesti aamusta iltaan ja jossain vaiheessa se alkoi yhdistelemään sanoja lauseen kaltaisesti, esimerkiksi Liinu huisku parvekkeelle. Se tarkoitti, että se haluaa parvekkeelle leikkimään huiskulla.
Ronja Allén kokee äänipainikekommunikoinnin parantaneen hänen ja kissansa Liinun suhdetta.Ronja Allénin kotialbumi
Ronja kertoo, että vieraiden käydessä painikkeiden käyttö ei ole niin aktiivista kuin tutun kotiväen kanssa.
– Kommunikointi vaatii rauhallisen ja turvallisen ympäristön.
– On mahtavaa, että voin saada Liinuun yhteyden täällä tavalla. Tietenkin sen eleitä seuraamalla voi arvata, mitä se tahtoo, mutta nyt saan asiasta konkreettisen käsityksen ja koen sen parantavan meidän välistämme suhdetta.
