Pentutehtailun uhrina pelastettu Toivo sai uuden elämän
Vasemmalla Toivo on uudenvuodenaattona 2024, kun hän löytyi Nurmeksesta. Oikeanpuoleinen kuva on otettu Toivosta tänä keväänä.Kouvolan eläinsuojeluyhdistys/SEY & Suvi Ojala
Toivo-koira löydettiin uudenvuodenaattona vuonna 2024 karmeista oloista yli sadan muun koiran kanssa. Tätä nykyä se asuu loppuelämän kodissaan Kouvolassa ja muistaa nukkua päiväunet joka päivä.
Poliisi löysi uudenvuodenaattona 2024 Nurmeksessa pakettiauton, joka kätki sisäänsä 112 koiraa. Yksi niistä oli kuollut, ja 53 koiraa niin huonossa kunnossa, että ne jouduttiin lopettamaan.
SEY, eli Suomen eläinsuojelu, oli tuolloin auttajien joukossa, kun 58 jäljelle jäänyttä koiraa sijoitettiin kiireellisesti. Vuorokaudessa jokaiselle löytyi sijaiskoti tai muu sijoituspaikka.
Kaksi saksalaisnaista sai syytteen törkeästä eläinsuojelurikoksesta.
Ylen mukaan koirat olivat aliravittuja ja todella likaisissa oloissa. Ne olivat apaattisia ja väsyneitä ja söivät toistensa ulosteita. Pitkäkarvaisten koirien turkit olivat takussa ja ulosteessa.
Laumanvartijakoiraksi arvioitu, löytöhetkellä puolivuotias Toivo painoi vain 17 kiloa ja sen päälaki, selkä ja korvanlehdet olivat karvattomat. Lisäksi korvissa oli korvapunkkeja, ja kehossa eri ikäisiä puremahaavoja.
Toivo oli surkea näky löytyhetkellä: Päälaki, korvat ja selkä olivat karvattomat.Kouvolan eläinsuojeluyhdistys
Toivon piti aluksi tulla Suomalaiselle vain käymään, kunnes tälle löytyisi vakituinen koti. Mutta viime kesästä lähtien Suomalaisen luona on ollut Toivon loppuelämän koti.
Ensimmäiset viikot Toivo oli hyvin arka ja väsynyt ja nukkui käytännössä kaiken ajan, ellei kyseessä ollut ulkoilu- tai ruokailuhetki.
Toivoa pelotti tuolloin kaikki, ja jopa puhelimen käteen ottaminen sai aikaan haukkukohtauksen.
Muutamassa kuukaudessa koira kuitenkin rentoutui ja tottui elämään uudessa kodissa. Uudet jutut pelottivat toki edelleen.
Toivolla oli paljon karvattomia kohtia, kun hänet löydettiin Nurmeksesta uudenvuodenaattona 2024.SEY
Toivo painoi löytöhetkellä vain 17 kiloa.Kouvolan eläinsuojeluyhdistys
Kädessä olevat esineet pelottavat
Toivon käytöksessä näkyy edelleen jälkiä menneisyydestä, ja se pelkää edelleen, jos ihmisellä on jotakin epämääräistä kädessään.
– Harava, lapio tai joku muu vastaava. Ne pelottavat ihan hirveästi, ja Toivo haukkuu niille. Myös vieraat ihmiset jännittävät aluksi, mutta siihen auttavat aika ja namuilla lahjominen, Suomalainen kertoo MTV Uutisille.
Menneisyydestä muistuttaa myös repaleinen korvanlehti.
Tätä nykyä 40-kiloinen Toivo tunkee kuitenkin kainaloon vaatimaan rapsutuksia.
Toivo on omakotitalon pihavahti, joka tykkää haukkua kaikki ohikulkijat, oli se sitten siili tai ihminen. Se rakastaa kotipihan omenapuuta, ja heittelee omenoita ilmaan ja ottaa niitä kiinni.
– Palloleluista koira ei niinkään välitä, mutta omenat ovat jostain syystä se juttu, Suomalainen kertoo.
Sisätiloissa se on todella rauhallinen ja pitää huolen siitä, että saa nukkua päiväunet makuuhuoneessa joka päivä.
– Tulee pyytämään sitä, jos ei itse tajua mennä tarpeeksi ajoissa lepäämään.
Toivo ei välitä palloista, mutta rakastaa omenoita.SEY Suomen eläinsuojelu/Suvi Ojala
Toivo painii myös mielellään Elsi-koiran kanssa, joka on tullut Suomalaiselle KSEY:ltä eli Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistykseltä.
Suomalaisen mukaan tällaisista oloista pelastetulle koiralle pitää antaa ennen kaikkea aikaa tutustua ja tottua.
– Sen täytyy antaa olla, eikä härvätä ympärillä koko ajan. Antaa koiran itse lähestyä. On tärkeää mennä koiran ehdoilla, Suomalainen painottaa.
Toivo vahtii tätä nykyä kuin haukka kotitaloaan Kouvolassa.SEY Suomen eläinsuojelu/Suvi Ojala
Toivo sai nimensä jo ennen kuin se tuli Suomalaiselle, mutta sitä ei ole ollut tarvetta vaihtaa.
– Nimen taustalla on ajatus: toivo paremmasta huomisesta. Toivoa on, vaikka lähtökohdat ovat huonot. Tässäkin sen näkee, sillä Toivo on kuntoutunut hyvin, ja elämä voittaa, Suomalainen toteaa.
Pennun hankkimisen ei pidä olla helppoa
SEY:n asiantuntijatyön päällikkö Pihla Markkola kertoo, että pentutehtailu on Suomessa yllättävän yleistä. Tarkkoja määriä tuskin on kenelläkään tiedossa.
– Isoja määriä koiria päätyy meidän jäsenyhdistyksiimme säännöllisesti. Viime viikkoinakin on ollut tällaisia tapauksia, Markkola kertoo.
Toivon tapaus oli Markkolan mukaan siinä mielessä tyypillinen, että samantyyppiset haltuunotot tulevat usein eteen hyvin yllättäen. Se vaatii eläinsuojeluyhdistyksiltä hyvää yhteistyötä.
– Vapaaehtoiset ovat kullanarvoisia, kun pitää saada suuri määrä koiria sijoitettua.
Usein tällaiset tapaukset tulevat eläinsuojeluyhdistysten tietoon viranomaisten kautta.
Markkolan mukaan kaikki kansalaiset voivat tehdä oman osansa pentutehtailun estämiseksi. Jos epäilee, että koiria tai mitä vain eläimiä on huonoissa oloissa, niin viranomaiselle tulee tehdä eläinsuojeluilmoitus.
– Myös pentua ostettaessa on tärkeää olla tukematta pentutehtailua. Koiraa ei saisi koskaan ostaa säälistä, ja lisäksi on tärkeää tavata pentujen emo ja tutustua oloihin, joissa pennut elävät. Täytyy myös varmistua kasvattajan vastuullisuudesta, Markkola luettelee.
– Pennun hankkimisen ei pidä olla helppoa. Jos sitä tuodaan huoltoaseman parkkipaikalle, niin hälytyskellojen tulee soida, Markkola painottaa.
Teresia Jokela työskentelee MTV Uutisten viihde- ja uutistoimittajana. Hänen erityisosaamisalueitaan ovat henkilöjutut, tv-sarjat, elokuvat sekä 90-luvun ja 2000-luvun musiikki.
Voit olla Jokelaan yhteydessä erilaisten juttuvinkkien ja kiinnostavien viihdemaailman henkilöiden ja tapahtumien osalta.
