Kolmen poliisin saattue toi pienen varpuspöllön Eläinklinikka Saaren hoitoon. Villieläinten hoitaminen on haastavaa, ja havereita sattuu niin autojen kuin ruohonleikkureidenkin kanssa. Esimerkiksi kaupunkiasujilla kohtaamiset ovat väistämättömiä – ja niissä eläin jää yleensä alakynteen.
Kuinka monta poliisia tarvitaan tuomaan pieni pöllö eläinlääkäriin?
Kolme. Vastaus on kolme, Eläinklinikka Saaren eläinlääkäri Assaf Wydra tietää. Hän nappasi kuvan saattueesta, jonka tienposkesta löytynyt pieni varpuspöllö sai seurakseen syksyllä 2023.
– Ovelle ilmestyi kolme poliisia. He kertoivat löytäneensä pöllön vähän matkan päästä tien viereltä, Wydra kertoo puhelimessa.
Kuva jaettiin someen saatetekstillä "kuinka monta poliiisia tarvitaan tuomaan pöllö klinikalle". Täydellinen yllätys virkavallan ilmestyminen vaasalaiselle eläinklinikalle ei ollut.
– Klinikallamme hoidamme vapaehtoistyönä myös villieläimiä alueella. Olemme tehneet sitä jo vuosien ajan, ja tässä vaiheessa on mielestäni hyvin tiedossa, että meille voi tuoda eläimiä, Wydra kuvaa.
Lue myös: Kun muistisairas silittää Johannan kaverikanaa, kohtaaminen koskettaa kaikkia – "Silloin itkimme sekä minä että hoitajat"
"Valitettavasti havaitsimme, ettei toinen sen siivistä toiminut oikein"
Pöllö ei löydettäessä liikkunut, ja virkavalta päätti ottaa sen kyytiin. Alustavissa tutkimuksissa lintu oli selvästi apaattinen ja hämmentynyt. Sieraimessa havaittiin pieni tippa verta.
– Epäilimme jonkinlaista vammaa päähän. Muista potilaista, kuten koirista ja kissoista, saamme aivan erilaisia historiatietoja, mutta villieläimistä niitä ei juurikaan saa. Lintujen päävammoille ei voi tehdä paljoakaan: tarjoamme linnulle lepopaikan hiljaisessa ympäristössä sekä kipulääkettä.
Päävamma on linnuilla yleinen, sillä nykyteillä liikkuu kovin paljon autoja. Toisinaan luontokappaleet törmäävät niihin. Myös ikkunoita on kaupungeissa liiankin kanssa.
– Ruokimme pöllöä hieman ja seuraavana päivänä tarkistimme sen kunnon. Se voi paremmin, oli tarkkaavaisempi ja yritti myös pelotella meitä pois. Se ei halunnut tulla nostetuksi, vaan päästeli kiukkuisia ääniä, Wydra muistaa.
Uutiset kuitenkin olivat huonoja.
– Valitettavasti havaitsimme, ettei toinen sen siivistä toiminut oikein. Otimme röntgenkuvan, jossa siipi paljastui murtuneeksi.
Lue myös: Kaarlo-korppi seurasi ihmistä ja "jutteli" vienosti – käytöksen taustalla valitettava tarina: "Paitsi kiellettyä, myös älytöntä ja todella surullista"
Lintujen leikkaaminen haastavaa: "Korjauksen täytyy siis olla lähes täydellinen"
Vaikka Wydra on kouluttautunut villieläinten hoidossa, lintujen ortopedia ei ole hänen erikoisalaansa. Pienen linnun leikkaus on lisäksi aina suuri haaste.
– Jos ihminen murtaa jalkansa ja sen kipsaa, muttei onnistu sataprosenttisesti, ihminen ei kenties kykene enää juoksemaan maratoneja, mutta hän selviää ja hänen elämänsä laatu on oikein hyvä. Linnut kuitenkin tarvitsevat siipiään lentämiseen. Korjauksen täytyy siis olla lähes täydellinen, jotta lintu kykenee lentämään. Näin pienessä pöllössä se ei ollut mahdollista, joten lintu piti lopettaa, Wydra kuvaa.
Eutanasian jälkeen linnulle tehtiin ruumiinavaus. Wydra tiimeineen myös harjoitteli leikkausta linnulla.
– Yritimme leikkausta linnun jo kuoltua nähdäksemme, oliko päätös oikea, ja voisimmeko oppia jotakin vastaavia tapauksia varten. Leikkaus, jota kokeilimme, ei onnistunut, eikä murtumaa kyetty korjaamaan tyydyttävällä tavalla oikeaan asentoon. On siis hyvä, ettemme yrittäneet.
"Saapuessaan villieläimet ovat usein todella pahassa jamassa"
Villieläinten hoito on usein haasteellista sekä taustatietojen vähyyden että eläinten hädän vuoksi.
– Kyllä koirat ja kissatkin stressaavat tullessaan eläinlääkäriin, mutta stressitaso on villieläimellä aivan erilainen. Hoidamme melko paljon kotkia, ja ne voivat olla vaarallisiakin, aiheuttaa paljon vahinkoa kynsillään.
Stressi voi pahimmassa tapauksessa tappaa linnun, vaikka hoito muuten tuntuisi sujuvan suunnitelmien mukaan.
– Kenties linnulle tehty leikkaus onnistuu. Kaikki vaikuttaa olevan hyvin, paraneminen alkaa, mutta lintu on niin stressaantunut nähdessään ihmisiä joka päivä, että se kuolee stressiin. Stressi voi tappaa välittömästi, mutta myös aiheuttaa komplikaatioita myöhemmin, Wydra kuvailee.
Lue myös: Sanna ja Eva-Maria auttoivat räpylänsä menettänyttä hanhea – tällaista jälkeä luontoon päätynyt roska voi eläimille tehdä
Villieläinten hoidossa epäonnistumisen riski onkin aina suurempi. Usein hoito päättyy eutanasiaan.
– Villieläimet haluavat pysyä etäällä ihmisistä. Jos lemmikki on sairas, se tuodaan lääkäriin päivän, parin päästä. Jos kyseessä on kotka, se pakenee ihmistä niin kauan kuin mahdollista, Wydra kuvailee.
Kun eläin sitten onnistutaan saamaan kiinni, sen kunto on luultavasti todella huono.
– Saapuessaan villieläimet ovat usein todella pahassa jamassa, emmekä voi tehdä paljoakaan kärsimyksen lievittämisen ja päättämisen lisäksi. Valitettavasti joskus edes paras antamamme hoito ei siis riitä.
Lue myös: 28 vuotta vankeudessa elänyt simpanssi pääsi ensi kertaa elämässään ulos – pysäyttävä reaktio
Käytä robottiruohonleikkuria vain päivisin
Toisinaan onnellisiakin loppuja saadaan. Muutama kuukausi sitten palokunta toi klinikalle rannalta löytyneen, jalkavammaisen joutsenen.
– Otimme röntgenkuvan, joista paljastui, että joutsenta oli ammuttu ilmakiväärillä. Nivelessä oli yksi ammus, jonka poistimme leikkauksessa. Joutsen sai antibioottia ja se päätyi villieläinkeskukseen viikoksi. Tämän jälkeen se onnistuttiin vapauttamaan rannalle. Tällainen lopputulos motivoi jatkamaan työtä.
Villieläimille ongelmia aiheuttaakin usein paitsi ihmisten piittaamattomuus, myös vahingot ja haverit ihmisten kanssa. Esimerkiksi kaupunkiasujilla kohtaamiset ovat väistämättömiä, ja eläin jää yleensä alakynteen.
– Viime vuosina olemme nähneet enenevissä määrin vammoja siileillä. Suurin syy on robottiruohonleikkureiden suosio. Kun siili kokee uhkaa, se kiertyy palloksi. Ruohonleikkuri ei kuitenkaan pysähdy, vaan vahingoittaa siiliä, Wydra kuvailee.
– Vammat tällaisissa onnettomuuksissa ovat karmeita eikä niille yleensä voi mitään, vaan siili täytyy lopettaa.
Siili on aktiivinen hämärässä ja öisin. Klinikka onkin aloittanut valistuskampanjan siilien suojelemiseksi.
– Kehotamme käyttämään robottiruohonleikkureita vain päivisin. En sano, ettei robottileikkureita saisi käyttää, mutta niitä kannattaisi käyttää vain päiväsaikaan. Kaikki hyötyisivät siitä.
Lue myös: Kuvat julki: Korkeasaareen syntynyt manulinpentu on jotain aivan liian suloista
Hämähäkki löytyi korvasta: "En ollut nähnyt tällaista koskaan ennen"
Joskus eläinklinikalle päädytään, koska villi luonto on kohdannut lemmikin. Vuonna 2022 Wydra oli mukana auttamassa suurikokoista koiraa, jolla oli pitkittynyt korvatulehdus. Koska tavanomaiset hoitokeinot eivät tuottaneet tulosta, käyttöön otettiin video-otoskooppi – laite, jonka päässä on pieni, hyvin tarkka kamera.
– Panimme kameran korvaan ja löysimme hämähäkin! Se luultavasti ryömi koiran korvaan ja jossakin vaiheessa kuoli sinne. Ison koiran korvakäytävä on melko pitkä, ja ulos tuleminen oli hämähäkille luultavasti liian vaikeaa, Wydra kuvailee.
Korvista löytyy tavallisesti erilaisia eritteitä, karvaa, polyyppejä tai jopa massoja. Hämähäkki oli siis melkoinen yllätys. Omistaja oli tiedosta häkeltynyt ja yllättynyt.
– Toki hän oli myös helpottunut, kun korva oli puhdistettu ja näytti paljon paremmalta. Hän oli myös pahoillaan, että koira oli joutunut kärsimään, Wydra kuvaa.
– Itsekään en ollut nähnyt tällaista koskaan ennen. Toki tiesimme, että sellaista voi tapahtua ihmisillekin, mutta ihmisen korvakäytävä on paljon lyhyempi kuin koiralla. Ihminen myös tietää heti jonkin olevan vialla ja menee lääkäriin. Koira ei osaa kertoa, jos se tuntee jotakin korvassaan.
Ihminenkin voi todella joutua vastaavanlaiseen pulaan. Kerroimme aiemmin Marko Lahokoskesta, jolle tapahtui lomamatkan ensimmäisenä iltana monen painajainen: korvaan ryömi torakka, joka ei noin vain lähtenytkään.
Lue myös: Nina pelasti kaksi orvoksi jäänyttä saukonpoikasta Örön linnakesaarelta – katso hellyyttävä video
Lue myös: Rusina-kilpikonnan ummetusta hoidettiin erikoisella tavalla: "Ei voi koskaan tietää, mihin sitä joutuu villieläinlääkärinä"
Katso myös: Villieläinhoitola toimii eläinten ehdoilla –"Ihminen häiritsee eläintä"
1:42
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Juttua korjattu 2.10 klo 7.13: korjattu poliisien määrä oikeaksi. Määrä oli kolme, ei neljä, kuten jutussa aiemmin virheellisesti luki.