Eläinlääkärin mukaan pakkasten ei tarvitse edes olla kireitä, kun vastaanotolla alkaa jo näkyä paleltumien aiheuttamia jälkiä kissoissa. Jutussa olevat kuvat voivat järkyttää herkimpiä lukijoita!
Jyväskyläläisen Emilian hoivissa kasvaa pieni mutta piskuinen Elvis. Oranssiturkkisen puolivuotiaan kissan korvat ovat pyöreät kuin karhunpennulla. Söpön olemuksen takana on kuitenkin surullinen tarina, joka olisi helposti voinut saada vielä ikävämmän lopun.
Korvanpäät ovat nimittäin ulkona vietettyjen kovien pakkasten takia pudonneet pois. Jos Elvistä ei olisi pakkasesta saatu lämpimään, olisi sen mahdollisuudet selvitä elossa kevääseen asti olleet huonot.
Elvis syntyi viime kesänä maatilalle Alavudelle pihakissaksi.
– Sillä oli siellä koti, mutta pihakissalle syntyneenä pentuna se eli ja kasvoi ulkona, Emilia kertoo.
Lue myös: Kylmä sää on piinaavaa lemmikeillekin, muistuttaa HESY – toimi näin paukkupakkasilla: "Jotkut suomalaiset ilmeisesti uskovat ..."
Liian pieni ikäisekseen
Elvis ei siis ollut koditon tai kissapopulaatioon syntynyt kissa, vaan sillä oli periaatteessa kyllä koti ja omistaja. Se kuitenkin eli sisarustensa kanssa ulkona, säässä kuin säässä. Maatilan kissoille ei ollut järjestetty myöskään minkäänlaista terveydenhuoltoa.
– Ruokaa ja vettä oli tarjolla, mutta matojahan niillä kaikilla oli, Emilia kertoo.
Pakkasessa kärsinyt Elvis sisaruksineen tuotiin äskettäin Emilian luokse hoidettaviksi.
– Sain omistajilta luvan ottaa pennut yhdistyksen nimiin ja teimme luovutussopimuksen, Emilia kertoo.
Emilia on toiminut noin vuoden verran Kisu Ry:n ensikotina kodittomille kissoille. Kisu ry on hädänalaisten kissojen oma yhdistys, jonka tarkoituksena on parantaa kissojen eläinsuojelullista tilannetta maassamme
Saapuessaan Emilian luokse puolivuotias Elvis oli todella pienikokoinen.
– Luokseni tullessaan se painoi vain vähän vajaa 800 grammaa. Normaalisti 12–14 viikon luovutusiässä kissan kuuluisi olla ainakin kilon painoinen, Emilia huomauttaa vertauksena.
Lue myös: Etelä-Kymenlaakson kodittomilla kissoilla on tabletit käytössään: "Näillä meidän pienillä ei ole isää valvomassa ruutuaikaa"
Korvankärjet olivat ehtineet paleltua
Pian Emilia huomasi, että Elviksen korvankärjet alkoivat tummua ja kipristyä.
– Tulimme eläinlääkärissä siihen lopputulokseen, että ne olivat paleltuneet. Viikko lääkärin jälkeen ne putosivat molemmat pois. Onneksi se ei ole menoa haitannut hiukkaakaan, hän kertoo.
Jos Elvis olisi jäänyt pihalle pakkaseen, olisi paleltuma todennäköisesti voinut edetä.
Emilia ei usko, että Elvis olisi selvinnyt talvesta elävänä hengissä, jos se olisi jäänyt ulos.
– Ei lääkärikään ollut sitä mieltä, että se olisi selvinnyt, kun juttelimme siitä, minkä kokoisia pentujen olisi pitänyt jo olla. 800 grammaa on niin pieni, ettei siinä ole mitään vararavintoa. Ei se olisi pystynyt pitämään itseään lämpimänä, hän muistuttaa.
Pakkasen verottamista korvista huolimatta Elvis on Emilian mukaan aivan ihana hulivili, joka on aktiivisesti mukana kaikissa kodin askareissa.
– Se on aina ensimmäisenä tutkimassa kaikki kodin risahdukset, Emilia luonnehtii.
Elvikselle ei ole vielä uutta loppuelämän kotia löytynyt, mutta vahvoja ehdokkaita on jo tarjolla.
Emilia toivoo, että kissanomistajat pitäisivät huolen siitä, missä heidän kissansa oikein kulkevat.
– Toivoisin ihmisiltä lisää huomiointikykyä, että niillä olisi myös pääsy sisälle. En tykkää siitä, että kissaa pidetään pelkkänä pihakissana. Kissojen pitäisi saada olla myös sisällä niin, että ne olisivat lemmikkejä ja perheenjäseniä, Emilia kertoo.
Lue myös: Muista tämä, jos kotipihassasi pyörii kulkukissa – "Vastuu kissoista ei poistu, vaikka niitä ei olisi alun perin itse hankkinut"
Kovat pakkaset kohtalokkaita myös perusterveille yksilöille
AlmaVetin eläinlääkäri Julia Haukilinnun vastaanotolla vastikään amputoitiin löytökissan paleltunut hännänpää. Hän kertoo, että erityisesti löytökissoilla näkyy säännöllisesti korvien ja häntien paleltumia. Niiden syntyminen ei kuitenkaan vaadi kireää talvisäätä, vaan niitä voi syntyä melko pienilläkin pakkasasteilla.
– Ääreisverenkierto heikkenee, kun elimistö pyrkii turvaamaan oleellisimpien elimien kuten aivojen ja sydämen verenkiertoa. Verisuonien supistuminen ja verenkierron vähentäminen myös vähentää lämpöhukkaa, Haukilintu kertoo pakkasen vaikutuksista eläimelle.
Ulos jäänyt kissa tai koira voi joutua hypotermiaan. Se tarkoittaa kehon matalaa lämpötilaa.
– Kissalla ja koiralla hypotermian alkuoireet alkavat, kun kehon lämpötila putoaa lähemmäs 36 astetta, kun niiden normaalilämpötila on 38–39 astetta. Aineenvaihdunta hidastuu, syke ja hengitystiheys hidastuvat ja verenkierto keskittyy entistä enemmän kehon ydinosiin. Tilan edetessä tajunnan taso alkaa laskemaan ja hypotermian jatkuessa tilanne voi johtaa kuolemaan, Haukilintu kertoo.
Kovat pakkaset voivat olla kohtalokkaita myös ihan perusterveille yksilöille.
– Kissojen paikka ei ole vapaana ulkona valvomatta. Kissat eivät ole sopeutuneita talvielämään eivätkä selviä ilman mahdollisuutta hakeutua tarvittaessa jonnekin lämpimään suojaan. Valitettavasti vuosittain kuolee lukemattomia kissoja ulos pakkaseen, Haukilintu kertoo.
Tyypillisimmillään eläimen korvannipukat ja hännänpää paleltuvat pakkasilla. Lievissä tapauksissa tilanne voi parantua takaisin normaaliksi.
– Vakavimmillaan paleltuma kuitenkin aiheuttaa kudosvaurion ja lopulta alueen kuolioitumisen. Kudosvaurion seurauksena vapautuu haitallisia aineita, jotka voivat verenkierron välityksellä levitä muualle elimistöön, hän kertoo.
Kudosvaurioalueet voivat olla kipeitä ja kutista.
– Paleltumista on hyvin vähän tutkimustietoa eläimillä, mutta ihmispuolelta tiedetään että paleltumista voi jäädä seuraukseksi kylmänarkuus, paleltuneen alueen puutuminen, krooninen kipu sekä poikkeava tuntuaisti, Haukilintu summaa.
Lue myös: Pidätkö kissaasi vapaana? SEY muistuttaa: "Tappavat Suomessa vuosittain miljoonia luonnoneläimiä"
Kissapopulaatiosta lämpimään turvaan
Sipoolaisen Henna Vuorenmaan ensikotiin turvaan saapui äskettäin vuodenvaihteen pakkasten aikaan kiinniotettu Cartier. Se oli kasvanut pienessä kissapopulaatiossa vailla ihmiskontaktia tai kenenkään huolenpitoa.
Pakkaset olivat vieneet Cartierin korvan ja tartuttaneet sille kovan flunssan.
– Ilmeisesti korva oli saanut paleltuman joulukuun ensimmäisten kovempien pakkasten aikana, Henna arvelee.
Kiinniottohetkellä korva oli näyttänyt niin pahalta, että sitä oli epäilty jopa puremavammaksi. Siinä vaiheessa, kun kissa saapui Hennan hoiviin, oli korvanpää ehtinyt jo tipahtaa pois.
Nyt Cartierin flunssa on alkanut myös pikkuhiljaa tasoittumaan, eikä välitöntä hengenhätää enää ole.
– Se on varmasti ollut hyvin kylmissään ja saanut paleltumia. Olemme antaneet sen olla, että saa hiukan tasaantua, nyt kun ei vaikuta siltä, että tässä on mitään hengenhätä, Henna kertoo.
Koska Cartier on populaatiotaustainen kissa, on se erittäin ihmisarka.
– Pääsen siihen kyllä koskemaan, mutta ei se siitä tykkää ja pelkää sitä kuollakseen. Turhaan en siis mene sitä ronkkimaan, Henna kertoo.
Lue myös: Onko koira kissaa tärkeämpi lemmikki? Näin käy, jos katti katoaa: "Harva pääsee takaisin omistajansa luokse"
Villin vapauden karumpi puoli
Henna on Kisu Ry:n puheenjohtaja. Hänellä on runsaasti kokemusta kodittomien kissojen ja populaatiotaustaisten kissojen ensikotina toimimisesta. Tällä hetkellä hänen luonaan asuu 14 kissaa. Hänellä on valitettavasti myös kokemusta pakkasesta kärsineistä yksilöistä.
– Korvat on ennenkin monella olleet sellaisia, että on paleltumavammoja ja kärkiä on tippunut pois. Joskus on lattialta löytynyt myös hännänpäitä, kun niitäkin on tipahdellut jälkikäteen, Henna kertoo.
Moni uskoo, että ulkona vapaaseen elämään tottuneet kissat eivät koskaan totu sisäkissana oloon. Henna on toista mieltä.
– Monilla kissoilla on jo pelkästään ulkoilmasta trauma, Henna kertoo.
Voikin olla, että kodittoman ulkokissan elämän kokeneet yksilöt eivät ajattele ulkomaailman villiä vapautta ihan samaan tapaan kuin ihmiset saattavat luulla.
– Kokonaisuudessaan se ulkona olo on ollut niin traumaattista ja elämä on ollut niin rankkaa, että kun kissat pääsevät vihdoin lämpimään, jatkuvaan ruokintaan ja huolenpitoon, niin ne osaavat arvostaa sitä sisällä olemista, vaikka olisivatkin arkoja, Henna toteaa.
Henna muistuttaa, ettei kissaa ole tarkoitettu Suomen talviolosuhteisiin.
– Se on hirveän julmaa, hän toteaa.
Hän suhtautuu kriittisesti myös sellaisiin lemmikkikissojen omistajiin, jotka laskevat kissansa ulos kovilla pakkasilla.
– Mielestäni se on eläinrääkkäystä, että niitä laitetaan ulos, hän summaa.
Laki eläinten hyvinvoinnista: Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia. Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan. Lähde: Finlex |