Näin elintärkeitä Suomen jäänmurtajat ovat – MTV vietti yli kuukauden kolmella aluksella

Kahdeksan murtajaa

Suomella on yhteensä kahdeksan jäänmurtajaa: Voima (valmistusvuosi 1954), Urho (1975), Sisu (1976), Otso (1986), Kontio (1987), Fennica (1993), Nordica (1994) ja Polaris (2016). 

Ensimmäiset viisi alusta ovat perinteisiä ja iäkkäämpiä murtajia, Fennica ja Nordica monitoimimurtajia ja Polaris puolestaan moderni, maailman ensimmäinen nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä toimiva alus. 

Kuvassa Polaris-jäänmurtaja maaliskuussa 2026.

Polariksessa ei ole myöskään lainkaan peräsintä, vaan joka suuntaan (360 astetta) toimivat potkurit.

Jäänmurtajan maksimi-ikänä on pidetty 50 vuotta, totesi Suomen jäänmurtajia operoivan ja omistavan Arctian liiketoimintajohtaja Paavo Kojonen STT:lle tammikuussa.

72-vuotias Voima ja viisikymppiset Urho ja Sisu ovat siis eläkeiän kynnyksellä ja ylikin. Samalla ne kuuluvat merellä nähtäviin harvinaisuuksiin, sillä kauppalaivoilla elinkaari tulee tavallisesti täyteen parissa vuosikymmenessä.

– Ne ovat hyvässä ikänsä mukaisessa käyttökunnossa ja toimivat oikein raskaissa olosuhteissa. Mutta kyllä niiden uusinta alkaa olla ajankohtaista, Kojonen arvioi STT:lle.

Lue myös: Ministeri MTV:lle: Suomi tilaa kolmesta viiteen uutta jäänmurtajaa – nimesi ensimmäisen

Vanha sissi

Erityisesti raskaan kaluston Urho, Sisu ja Polaris soveltuvat koviin olosuhteisiin.

Sisu kuvattuna yöaikaan.

Sisun päällikkö Sampo Tammiala vahvistaa, että sisaraluksia Sisua ja Urhoa käytetään edelleenkin kaikista vaativimmissa oloissa. 

Sisulla sisukkaan kyvykkyyden takaa sen peräti 18 400 kilowattia eli noin 25 000 hevosvoimaa tuottava viisimoottorinen kone. Keulassa jäähän pureutuu kaksi potkuria ja perässä niin ikään kaksi. 

Tältä näyttää Sisun konehuone.

– 50 vuotta vanhassa laivassa ihan mitä tahansa voi tapahtua. Aina tulee yllätyksiä, ja sen takia täällä onkin laajempi koneosaston kokoonpano. On kaksi korjausmiestä ja kaksi konemiestä, Teemu Tuokila toinen Sisun konekorjausmiehistä toteaa.

Sisun konekorjausmies Teemu Tuokila.

Ennen laivat olivat kapeampia

Sisun konemestarina toimiva Kari Suni toteaa kuitenkin, että vaikka vanhemmilla laatulaivoilla pääsee edelleenkin, on niissä yksi heikkous.

– Auttamattomasti pitäisi olla leveämpi (runko).

Sisun konemestari Kari Suni kertoo, mikä on vanhempian murtajien heikkous.

Jääränni, jonka jäänmurtaja jättää jälkeensä, on juuri sen kokoinen kuin jäänmurtajakin. 50 vuotta sitten laivat olivat kapeampia kuin nykyään.

Kauppa- ja rahtilaivojen rungoista rakennetaan nykyään leveämpiä, jotta kuljetuskapasiteetti olisi mahdollisimman suuri. Toisinaan suomalaismurtajienkaan ränni ei riitä maailman laivoille.

Tällaisen rännin jäänmurtaja jättää jälkeensä.

Jäärännien muodostaminen on ensisijaisen tärkeää myös taloudellisesti. Suomen tuonnista ja viennistä yli 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. 

Tänä talvena kaikki Suomen satamat jäätyivät ja siksi kaikki jäänmurtajat hälytettiin tehtäviin – myös seitsemänkymppinen Voima.

Suomalainen jäänmurtajaosaaminen on näkynyt viime aikoina erityisesti myös Yhdysvaltain kiinnostuksessa. Suomi ja Yhdysvallat sopi helmikuussa yhteensä 11 jäänmurtajan tilauksesta. Neljä niistä rakennetaan Suomessa ja loput seitsemän Yhdysvalloissa. 

Lue lisää: Suomen ja USA:n jäänmurtajakaupoille sinetti