Maailmalla seilaavien merimiesten taidot Suomen talvisissa oloissa ovat jopa erittäin huonot, toteavat useat merenkulun ammattilaiset MTV:n Asian ytimessä.doc – Jäänmurtajat -dokumentissa.
Vähempijäisinäkin talvina murtaja-avustuksia Suomen vesillä on yli tuhat.
Tänä talvena kaikkia Suomen kahdeksaa jäänmurtajaa, jopa vuonna 1954 valmistunutta Voimaa, tarvittiin avaamaan meriväyliä sekä pelastamaan rahtialuksia jäistä Suomen vesillä.
Asian ytimessä.doc – Jäänmurtajat
MTV seurasi suomalaisten jäänmurtaja-alusten toimintaa kolmen vuoden ajan. MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Niko Nurminen vieraili vuosina 2017, 2018 ja 2026 Sisulla, Fennicalla ja Polariksella. Alusten kyydissä Nurminen oli yhteensä 40 vuorokautta.
22:08
Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Näin elintärkeitä Suomen jäänmurtajat ovat – MTV vietti yli kuukauden kolmella aluksella
"Ei ole kovin hääppöinen merimies, jos on viljellyt maata 30 vuotta"
Useimmiten maailmalta tulleen kauppa-aluksen ajaa jäihin osaamattomuus.
– Ammattitaito on toisinaan todella surkeaa, paljastaa luotsi Sami Saarinen Asian ytimessä.doc – Jäänmurtajat -dokumentissa.
Luotsi Sami Saarinen.
Luotsi on henkilö, jonka tehtävänä on ohjata aluksia avomereltä satamiin ja niistä ulos. Luotsit työskentelevät luotsiasemilla satamissa sekä luotsialuksilla merellä.
Varsin usein luotsit myös siirtyvät pulaan joutuneelle alukselle ja tarttuvat itse ruoriin.
– Ulkomaalaisilla aluksilla on varsinkin talvisin tutinaa ja vahvistuksen tarvetta niin miehistössä kuin alusten laadussa, kertoo MTV Uutisten Niko Nurminen.
Luotsialus lähestymässä jumissa olevaa rahtilaivaa.
Luotsi Saarinen kertoo, että jotkut päällystöstä ovat nähneet laivoja vain postikorteista ennen alukselle nousemistaan.
Sitä tilannetta Saarinen kutsuu "onnelliseksi tilanteeksi". Toisilla ei ole ollut mahdollisuutta nähdä edes laiva-aiheisia postikortteja.
– Ei ole kovin hääppöinen merimies, jos on viljellyt maata 30 vuotta. Ei se tee huonompaa siitä, mutta ei se kyllä mitään osaakaan, kun se aloittaa, Saarinen toteaa.
Huonoimmillaan kommunikoinnista ei tule mitään.
– En edes pysty vaihtamaan yhtä sanaa siellä brygalla [komentosillalla], kun kukaan ei osaa englantia. Kaikki todistukset niillä on, että jätkät osaa muka tehdä töitä, mutta yksikään jamppa ei puhu englantia. No, minä taas en puhu kantoninkiinaa.
Luotsi Sami Saarinen antamassa luotsausapua ulkomaalaisen laivan kannella.
Käskyjen oltava lyhyitä
Sisun perämies Simo Ikonen kertoo puolestaan, että eräänkin kerran eräs aluksen kansipäällystöön eli aluksen johtoon kuulunut totesi, ettei ole koskaan nähnyt lunta ja jäätä.
Osaamisessa ja ymmärtämisessä laivojen miehistössä on eroja, Ikonen kertoo. Vaikka samaa alusta olisi jo autettu, ei se tarkoita sitä, että se pärjäisi jatkossa omin avuin. Selitys on siinä, että alusten miehistöt vaihtuvat.
– Siellä voi olla taas ihan uusia miehiä ensimmäistä kertaa, ja silloin pitää olla erityisen tarkkana. Käskyjen avustettavalle laivalle pitää olla lyhyitä ja yksinkertaisia.
Sisun perämies Simo Ikonen.
Yleensä sanonta ennen oli paremmin ei kestä päivänvaloa, mutta tällä kertaa se pitää paikkansa, toteaa Perämeren luotsivanhin Ilkka Sipilä.
– Niin sanotusti jäälaivat, jotka kulkevat hyvin jäissä, ovat menneiden vuosien kalustoa. Valitettavasti on todettava, että ammattitaito ja kalusto on heikompaa [nykyään].
Se tarkoittaa muun muassa sitä, että luotsattavat alukset tarvitsevat enemmän apua ja avunanto kestää ajallisesti pidempään. Se puolestaan maksaa yhteiskunnalle enemmän.
– Jäissä ajaminen tarvitsee määrätynlaista ammattitaitoa. Jäissä ei voi pelätä, että jäät hieman kolisee ja paukkuu.
Perämeren luotsivanhin Ilkka Sipilä.
Maailmassa ei juurikaan seilauspaikkoja, jossa jäätä
Kovimmat jäät Suomen vesillä ovat tyypillisesti Perämerellä. Siellä ahtojää on tavallisesti kauppa-alusten suurin haaste.
Ahtojää muodostuu nimensä mukaisesti, kun tuuli ja virtaukset ahtaavat ajojäätä päällekkäisiksi kerroksiksi ja röykkiöiksi.
Tällaista on ahtojää.
– Maailmassa ei ole paljon tällaisia paikkoja, joissa jäisissä oloissa joutuu kulkemaan. Nykypäivänä vähässä on ne taidot, varsinkin täällä Suomenlahdella, toteaa Sisun päällikkö Sampo Tammiala.
Autettava rahtialus seilaa aivan murtajan vanassa. Tällä kertaa kuitenkin avovedessä ilman hinausta.
Lopputalvi erityisesti on haastavaa aikaa, kun jäät liikkuvat, toteaa luotsi Seppo Salo. Kun jäät liikkuvat, liikkuvat myös rännit.
– Ei riitä, että seuraat ränniä, vaan täytyy myös katsoa, että ränni on väyläalueella. [Liikkunut] ränni voi johtaa matalikon yli, saareen tai ihan minne vain.
Navigaattorissa näkyy Pietarsaaren edustaa ja kaksi ränniä. Luotsi kertoo, että vasen ränni on ummessa, jonka vuoksi aluksia käsketään kääntymään tyyrpuuriin eli oikean puolella olevalle rännille.
Eräs maailmalta Kotkaan suuntaamassa ollut rahtilaiva jäi Suomen vesille jumiin ja joutui pyytämään apua.
– Olemme jumissa ja tarvitsemme jäänmurtajaa rikkomaan jään. Jäänmurtaja voi tehdä meille turvallisen reitin, jotta voimme kulkea Kotkaan. Olemme ottaneet yhteyden Sisuun ja pyytäneet avustusta. Sisu on antanut minulle merkkejä reitille. Olemme nyt luotsipaikalla ja luotsi nousi alukseemme, kertoo rahtilaivan kapteeni Muhammed Abdul.
Rahtilaivan kapteeni Muhammed Abdul.
Venäjän karmeassa kunnossa olevat varjolaivat
Heikon talvimerentaidon lisäksi Suomenlahtea vaivaa uudehko harmi: Venäjän varjolaivasto.
Runsas jäätilanne jumiuttaa sekavista lähteistä hankittuja sekavassa kunnossa olevia aluksia.
Sisun konemestari Kari Suni toteaa, että Venäjän varjolaivaston alukset ovat "hyvin vanhoja ja huonokuntoisia kaikki".
– Laivoja, jotka ei saisi missään nimessä olla täällä. Täällä on jäätä, joka saattaa rikkoa [niiden] rungon.
Sisun konemestari Kari Suni.
Myös venäläiset lähettivät talvella omaa murtaja-apuaan pelastamaan varjolaivastoaan jäistä.
– Tällä reissulla maaliskuussa 2026 keskimäärin yli 50 pakotteiden alaista alusta vuorokaudessa oli havaintojärjestelmien mukaan Venäjän satamissa, niihin menossa tai saapumassa, MTV Uutisten Nurminen kertoo.
Jatkuvaa venäjän höpötystä
Yllättävää saattaa olla se, ettei varjolaivasto juuri muuten jäänmurtajien arjessa näy. Mutta kuuluu kyllä.
Nurminen kertoo, että Venäjä häiritsee aktiivisesti navigointia Suomenlahdella sekä tukkii tarkoituksellisesti tai tarkoituksettomasti radiokanavat "höpötyksellään".
– Radiosta kuuluu todella paljon venäjän kieltä. Myös meidän jäänmurtajien kanavalla on paljon venäläisiä, ja kuulostaa siltä, että he puhuvat niitä näitä. Meinaa joskus jopa käydä hermolle, kun työkanavalla on koko ajan jotain pulinaa, toteaa Sisun perämies Simo Ikonen.
Rahtialus jumissa. Sisu auttaa.
Nyttemmin jäänmurtajilla on varustauduttu Venäjän häirintään siten, että aluksille on asennettu häiriösuojatut GPS-vastaanottimet.
Lopulta Muhammed Abdulin kipparoiman rahtilaivan luotsauskin päättyi hyvin.
– Joo, lähti kuin mummo hangesta, jäänmurtajien radiokanavalla kuuluu luotsin toteavan.
