Älykelloista saadun datan analysoinnissa kannattaa muistaa, että aina ei voi kehittyä, eikä toisaalta olla myöskään mukavuusalueella.
Älykellot auttavat keräämään omasta liikkumisesta, unesta ja palautumisesta mielenkiintoista dataa, mutta tässäkin asiassa tieto voi lisätä tuskaa ja stressiä.
Polarin kumppanuusjohtaja Ville Uronen kehottaa suhtautumaan älykelloon treenin apuvälineenä.
– Se auttaa pitämään intensiteetin parempana: ei aina mennä liian kovaa, muttei toisaalta aina myöskään siellä mukavuusalueella. Itseään pitää välillä myös kiusata. On oleellista muistaa, että aina ei voi kehittyä. Esimerkiksi joulunaikaan ihmisen tulee ottaa rennosti ja palautella, Uronen muistuttaa Huomenta Suomessa.
Lue myös: Toimittaja testasi älysormusta 2,5 kuukautta – voiko dataan oikeasti luottaa?
– Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän pitää kuunnella kehoa. Ja myös niitä laitteen antamia ohjeita. Jos se käskee huilaamaan, niin todennäköisesti niin kannattaa tehdä, hän jatkaa.
Suunnon tuotepäällikön Markus Kemetterin mukaan älykellojen tarkoitus on kuitenkin motivoida ihmisiä tekemään uusia harjoitteita ja pysymään liikkeessä.
Jos älykellon käyttäminen esimerkiksi unen mittaamisen osalta aiheuttaa stressiä, kannattaa Urosen mukaan miettiä, mikä huonon unen on aiheuttanut.
– Pitäisikö puhelin tai kova treeni jättää aikaisemmin illalla pois? Laitteen kanssa nukkumiseen tottuu, mutta perusteiden täytyy olla kunnossa, jottei siitä aiheudu ylimääräistä kuormaa, Uronen sanoo.
– Ehkä se on siitä, että ihmiset arvioivat paljon sitä, miten mittaustulokset vastaavat omaa tuntemusta. He ovat tyytyväisiä, kun tulokset vastaavat sitä. Sitten voi tietysti kysyä, miksi mitata, jos oma tuntemus kertoo jo tuloksen, Kemetter jatkaa.
Lue myös: Älykellon tarkkuus voikin olla vain 67 prosentin luokkaa?
Urosen mukaan suomalaiset palautuvat parhaiten sunnuntai–maanantai- ja maanantai–tiistai-öinä.
– Sitten kuormaa tulee pikkuhiljaa lisää viikonloppua kohden. Viikonloppuna nukumme vähän enemmän ja paremmin. Rytmimme on järkevä: ensin kuormitutaan ja sitten palaudutaan, Uronen selventää.
Miten suomalaisten palautuminen näkyy nukkumisessa? Katso yllä olevalta videolta!