Sina ja Ilpo Varheen maailma murtui, kun ainut tytär katosi täysin yllättäen ja lähes jälkiä jättämättä kuusi vuotta sitten. 42-vuotias Mira oli ollut matkalla Helsingin yliopistolta vanhempiensa luokse Pikku Huopalahteen viettämään perheen yhteistä saunailtaa. Tiina Saari ja Maiju Majamaa kertovat kirjassaan Ei Jälkeäkään tapauksen käänteistä ja vanhempien suuresta surusta.
Vuonna 2014, tavallisena marraskuisena perjantaiaamuna, eläkkeellä oleva Sina Varhee soitti tyttärelleen kysyäkseen, tulisiko hän saunomaan illalla. Teatteritieteentutkija ja myös joogaopettajana toiminut Mira ei ollut varma ehtisikö, mutta lupasi ilmoitella myöhemmin.
Kello 20.12 samana iltana Mira lähetti äidilleen viestin, että ehtisi kuin ehtisikin, mutta tulisi hieman myöhässä. Sina soitti Miralle takaisin kertoakseen, ettei ole kiirettä.
Uneton perjataiyö
Miraa ei kuitenkaan kuulunut perjantai-iltana. Vanhemmat alkoivat ihmetellä, missä tytär viipyi. He yrittivät soittaa useita kertoja, mutta turhaan.
Sina harkitsi jo lähtemistä Miran asunnolle, mutta päätti sittenkin jäädä kotiin.
Sinä yönä hän ei kuitenkaan nukkunut.
Lue myös: Raisa Räisäsen pikkusisko kertoo uutuuskirjassa, mitä hän uskoo siskolleen käyneen: “Olisi helpompaa tietää, että hänet raiskattiin ja tapettiin”
Aamulla Sina herätti Ilpon kukonlaulun aikaan ja kertoi lähtevänsä Miran asunnolle Kallioon. Raitiovaunupysäkillä Sina koitti vielä kerran soittaa Miralle, ja yhtäkkiä puheluun vastattiinkin. Puhelimessa ei kuitenkaan ollut Mira, vaan nainen, joka oli huomasi puhelimen soineen nurmikolla.
Valtava helpotus valtasi äidin sydämen: tytär olikin vain hukannut puhelimensa.
”Vajosin lattialle ja aloin huutamaan”
Helpotuksen tunne ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Kun Sina saapui Miran asunnolle, kukaan ei avannut ovea. Lopulta äiti meni sisään vara-avaimella. Asunto oli tyhjä.
