Sotaveteraaneille kerätään vuosittain noin kolme miljoonaa euroa. Mitä niillä rahoilla oikein tehdään?
– Poliisihallitus edellyttää, että sotaveteraanien keräysvarat käytetään luvan mukaisesti. Ne on siis pakko käyttää, ja totta kai niin myös tehdään. Ei se pahalta tunnu. Seuraavana vuonna saadaan taas uutta rahaa, Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä sanoo.
Se, mihin rahat menevät, riippuu järjestöstä. Pottia on jakamassa paitsi Suomen Sotaveteraaniliitto, myös Sotainvalidien Veljesliitto, Rintamaveteraaniliitto, sotaleskiä edustava Kaatuneiden Omaisten Liitto sekä ensi vuonna toimintansa lopettava Rintamanaisten Liitto.
– Valtion tuki veteraaneille ei riitä. Silloin saamatta jäisivät muun muassa virkistys- ja kotiavustajatoiminta, osin kuntoutus, silmälasit, rollaattorit ja lääkkeiden omavastuuosuuksien korvaukset.
Kuntoutusta ja kotipalveluita
Koska Sotaveteraaniliitolla on enemmän jäseniä kuin muilla pottia kartuttavilla järjestöillä yhteensä, se saa vähän yli puolet yhteisistä keräysvaroista.
– Niistä suurin osa, 39 prosenttia, käytettiin viime vuonna kuntoutukseen. Erilaisiin kotipalveluihin kului 26 prosenttia. Veteraanit saavat seteleitä, joilla he voivat ostaa esimerkiksi ikkunanpesua tai siivousta.
Virkistykseen meni 18 prosenttia.
– Veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen järjestetään yhteisiä tapahtumia. Saatetaan mennä vaikka linja-autolla pienelle retkelle. Ruoka on myös erityisen tärkeä osa yhdessäoloa: tavataan joululounailla tai vähintään kahvin merkeissä.
Yhdeksän prosenttia tuotosta menee lääke- ja hoitokulujen omavastuuosuuksiin.
– Veteraanit ovat vanhoja ja sairaita. Kela korvaa tietyt lääkkeet kokonaan, jos niiden määrä ylittää 700 euroa vuodessa, mutta monella talous horjuu. Yksityisellä tehdystä muutaman tonnin polvileikkauksesta me voimme korvata esimerkiksi 500 euroa. Suosimme pienituloisia: tuen saajan omat tulot eivät saa ylittää 1000 euroa kuukaudessa.
Kaikille täytyy riittää
Pienempiä summia keräystuotosta menee muun muassa apuvälineiden hankintaan.
– Se nielaisee viitisen prosenttia. Jos veteraanin, hänen puolisonsa tai lesken tulot ovat vaikka 500–700 euroa kuukaudessa, niin 400 euron potkupyörän tai rollaattorin hankinta alkaa käydä ylivoimaiseksi.
Kolme prosenttia menee muihin tukiin.
– Sellaisia ovat esimerkiksi lumen auraus tai puiden pilkkominen yksin asuvalle. Asuntojakin voidaan korjata, vaikka vaihtaa lämminvesivaraaja. Näissä avustuksen enimmäismäärä on 700 euroa, Seppä sanoo.
Tukirajalle löytyy syy.
– Meillä on yli 40 000 sotaveteraania, mikä tarkoittaa, että keräystuotosta riittää 50 euroa yhdelle henkilölle. Jos annamme jollekin 500, yhdeksän muuta ei saa mitään.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Lehtikuva, Markku Seppä
Isoisän kätköistä löytyi sotapäiväkirja – Suomen salainen sissioperaatio paljastui
Tiedätkö, mikä suomalaisten valiojoukko oli Pilvenveikot?
Virolainen Villem puolusti sodassa Suomea
Veteraanien erilaiset kohtalot: Samasta sodasta sankariksi tai vankilaan
Bengtskärin verinen sotataistelu: Suomalaisia haavoittuneita tapettiin pistimillä
Näin paljon rahaa sotaveteraanikeräykset tuottavat vuosittain