Tiesitkö, että suomalaiset hävittäjä-ässät ovat olleet maailmanlaajuisestikin valiojoukkoa? Sotalentäjän tehtävät olivat vaikeita ja vaarallisia, ja huikeasta menestyksestä huolimatta jopa noin joka kolmas sai surmansa taistelussa. Suomen ilmasotaveteraanit, Pilvenveikot, pitävät yhtä edelleen.
Sodan aikaan ilmapuolustuksessa palveltiin niin tiedustelu-, hävittäjä- kuin pommitustehtävissäkin. Lentäjät toimivat ohjaajina, tähystäjinä ja konekivääriampujina.
Ilmavoimien entinen komentaja ja sotalentäjien veljeskunta Pilvenveikkojen tuore puheenjohtaja Heikki Nikunen kertoo suomalaispilottien suoriutuneen tehtävistään kunniakkaasti. Työ oli silti vaikeaa ja vaarallista.
– Vaikka absoluuttiset tappiot olivat pienet, ne kohdistuivat myös varsin pieneen joukkoon nostaen suhteelliset tappiot suuriksi. Ohjaajista kaatui 23, tähystäjistä 33,9 ja konekivääriampujista 34,4 prosenttia. Henkilöstöryhmänä lentäjät antoivatkin suurimman uhrin isänmaalleen.
Lentäjien kokonaismäärä oli noin 600. Lentokursseille anottiin yleensä 18–20 vuoden ikähaarukassa.
Suomalaiset ilmasotasankarit ylittivät kuitenkin monesti vastustajansa taidoissaan. Nikusen mukaan menestyksen salaisuus oli tasokas koulutus.
– Kansainvälisestikin mitattuna he saivat hyvän koulutuksen. Kaikki saivat esimerkiksi hävittäjälentäjän peruskoulutuksen, joten he pystyivät kaikissa tehtävissään liikehtimään koneidensa äärirajoilla, Nikunen kertoo.
Vaikka Suomella ei ollut koneita yhtä paljoa kuin suurvalloilla, oli koulutus tasokkaampaa kuin vastapuolella.
– Vastapuoli saattoi pystyä korvaamaan koneet, mutta ohjaajia ei niin vain korvata. Meidän ohjaajamme havaitsivat, että heillä oli monesti aloittelijoita vastassaan.
Ensimmäiset kymmenen ilmataistelua olivat karsivimmat. Suurvalloilla ei ollut puutetta koneista, joten tulokkaat joutuivat heti tositoimiin ilman tarpeellista kokemusta. Meillä koneita oli vähän, joten uudet ohjaajat testattiin ennen taistelulentoja, heille annettiin tarvittaessa lisäkoulutusta ja taisteluun heidät johdatettiin yksittäin kokeneiden ässien suojaamina, Nikunen kertoo.
Tämä kannatti.
– Amerikkalaisjulkaisun Aces High'n mukaan Suomessa on väkilukuun suhteutettuna eniten hävittäjä-ässiä koko maailmassa, Nikunen toteaa.
Lentäjä-ässäksi kohoaa, kun saavuttaa viisi ilmavoittoa. Parhaat suomalaispilotit saavuttivat jopa lähes sata pudotusta. Ilmasotasankari ylitse muiden oli kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari Ilmari Juutilainen.
– Häneen ei kertaakaan osunut yksikään vastustajan hävittäjän luoti, osumia tuli vain it:n tai pommittajien torjuntatulesta. Hänellä oli poikkeuksellinen tilannetaju, Nikunen ylistää.
Juutilainen kuoli vuonna 1999.
Vuonna 1976 ilmasotasankarit perustivat oman veljeskunnan, Pilvenveikot. Klubiin sai ilmoittautua jokainen, joka oli palvellut sota-aikana lentäjänä.
– He kokoontuivat kuukausittain jonkin esitelmä-aiheen ja yhdessäolon merkeissä. Tunnusmerkkinä heillä oli klubitakki ja Pilvenveikko-tunnusmerkki, Nikunen kertoo.
– Aika kului, ja veljeskunta alkoi harveta luonnollisista syistä. He pohtivat, millä tavoin toiminta jatkuu vai loppuuko se, kun viimeinenkin Pilvenveikko siirtyy varjolaivueeseen.
Toimintaa päätettiin jatkaa, ja Nikunen on itse ensimmäinen yhdistyksen nuorempaa polvea edustava puheenjohtaja. Alkuperäisiä Pilvenveikkoja on jäljellä 68, ja uusia, sodan jälkeen siipensä ansainneita jäseniä on kertynyt jo 97.
Sankarit tapaavat toisiaan edelleen joka kuukauden kolmantena keskiviikkona Helsingissä. Muisteluiden lisäksi tapaamisessa nautitaan yhdessä lounasta. Veljeskunnan kuvaava tunnuslause on Runebergin Pilven veikko-runosta:
– Murheell ei saa muistoasi viettää, ei kuin sen mi mentyään jää unhoon, Nikunen lausahtaa.
Studio55.fi/Milja Atu
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.