Suomen metsästäjäliitto haluaa karsia susikantaa kovalla kädellä. Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan Jaakko Silpolan mukaan Suomen susikanta on tällä hetkellä liian suuri.
– Metsästäjäliiton lähtökohta on, että suotuisa suojelutaso olisi 165 sutta ja se perustuu elinvoimaiseen geneettiseen populaatioon, jonka tällainen määrä susia mahdollistaisi, mutta ei sen välttämättä tarvitsisi olla niin matala, sanoo Silpola.
Keväällä 2019 susia oli Suomessa todennäköisesti 185–205 yksilöä. Keväällä 2024 susia oli 277–321 yksilöä.
Susikanta on vahvistunut etenkin Lounais-Suomessa runsaan valkohäntäkauriin kannan vuoksi.
Silpola sanoo, että Ruotsissa tehtiin päätös karsia susikantaa radikaalisti.
– Ruotsissa tehtiin linjaus juuri nyt, että 300 sudesta karsitaan 170 suteen, sanoo Silpola.
Susihavaintoja yhä enemmän
Kasvava susikanta tarkoittaa myös yhä useammin suden ja ihmisen kohtaamista.
Luonnonvarakeskus ylläpitää Tassu-suurpetohavaintojärjestelmää, johon kirjataan muun muassa susien pihahavaintoja. Silpolan mukaan järjestelmään on yksistään tänä vuonna kirjattu 23 000 kappaletta susihavaintoja.
– Se on sama määrä kuin viime vuonna yhteensä koko vuoden aikana. Pihahavaintoja eli 100 metrin päässä piharakennuksesta tehtyjä havaintoja on kirjattu 7000.
Silpola muistuttaa, että myös poliisi on ollut huolissaan suurpetojen aiheuttamien tehtävien merkittävästä kasvusta.
22. elokuuta poliisi tiedotti, että erityisesti karhu ja susi aiheuttavat säännöllisesti tehtäviä poliisille.
Huolestuttaa myös poliisia
– Poliisi tiedotti selkeästi, että ongelma on kasvamassa ja poliisi on joutunut lopettamaan susia tänä vuonna jo 36 kappaletta, sanoo Silpola.
Poliisin tiedotteen mukaan suden lopettamismääräyksiä tehtiin viime vuonna 22 kappaletta, eli prosentuaalinen kasvu tämän vuoden lukuun on suuri.
Poliisin tulkinta onkin se, että poliisille aiheutuneiden tehtävämäärän kasvu johtuu suurpetokantojen kasvusta ja ihmisarkuuden vähenemisestä.
Metsästäjänliitto toivookin, että susikantaa voitaisiin alkaa metsästää, jotta ihmisarkuus lisääntyisi.
– Metsästyksellä luodaan ihmis- ja koirapelkoa, jotta suurpedot pysyisivät poissa ihmisasutusten ja kotieläinten luota, sanoo Silpola.
Susikanta vahvistunut etenkin Varsinais-Suomessa
Koska susikanta kasvaa, ihmiset myös vääjäämättä näkevät susia useammin, se puolestaan voi aiheuttaa huolta ja pelkoa.
Kun susia on paljon ajoittain, tulee myös koti- ja lemmikkieläinvahinkoja, joiden ympärillä keskustelu käy kuumana.
Susivahinkojen vähentämiseksi pyrittiin vaikuttamaan vuonna 2019 Suomessa käynnistyneellä SusiLIFE-hankkeella.
– Kotieläintilojen susivahinkoja kokeiltiin torjua tutuilla keinoilla kuten petoaidoilla. Testattiin myös uusia valo- ja karkotuslaitteita ja akuutin vahingon sattuessa käytössä oli myös nopeasti pystytettäviä pika-aitoja, kertoo Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Katja Holmala.
Uusien suojausmenetelmien myötä suurimmalla osalla kotitiloista ei tapahtunut susien aiheuttamia vahinkoja.
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola sanoo, että Suomen luontoon kuuluvat suurpedot, eikä siitä ole mitään epäselvyyttä.
– Kun sudet tulevat uusille alueille, siellä pitää saada oppia ja ymmärrystä, miten niiltä suojataan vaikkapa kotieläimiä. Ja se on oikein hyvä, mitä tämän asian eteen on tehty, mutta kaikki uudet toimetkaan eivät välttämättä riitä, sanoo Silpola.
4:09
Metsästyskoirilla testattiin suojaliivejä
Suden hyökkäyksessä kuolee tai vahingoittuu noin 50 metsästyskoiraa vuosittain. Ratkaisua näiden vahinkojen vähentämiseen haettiin koirien suojaliiveistä, joita testasi noin 200 metsästäjää koirineen.
– Valtaosa oli tyytyväinen liiviin ja noin puolet halusi lunastaa liivin käyttöönsä. Testin aikana tapahtui myös yksi susihyökkäys ja koira selvisi siitä lähes vahingoittumattomana, kertoo Holmala. Myös Silpola pitää koirien suojaliivejä hyvänä ratkaisuna.