Ilvesten määrä on kasvanut nopeasti ja ilveshavainnot ovat yleistyneet. Tutkijat selvittivät, mikä vaikutus ihmisen toiminnalla on.
Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät, miten ihmisen toiminta muuttaa ilveksen käyttäytymistä. Esimerkiksi kauriiden ja peurojen ruokintapaikat houkuttelevat ilveksiä myös asutuksen lähelle. Ilvekset eivät viihdy avoimissa maastoissa, mutta jos siellä on runsaasti ruokaa tarjolla, ne hakeutuvat silti sinne.
Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin.
Ilvekset viihtyvät muun muassa Helsingin yliopiston Lammin tutkimusaseman lähiympäristössä.
– Voin varmuudella sanoa, että viime vuonna täällä aseman alueella oli viisi eri yksilöä. Täällä meillä on riistakameroita ja pyrimme siihen, että pystymme tunnistamaan yksilöitä, kertoo tutkimuskoordinaattori John Loehr Helsingin yliopistosta.
Kauriit ja peurat houkuttelevat ilveksiä
Tutkijat haluavat selvittää, miten ihmisen toiminta muuttaa ilvesten käyttäytymistä.
– Ympäristö täällä on aika paljon muokattu. Ja on ruokintapaikkoja, mihin tietysti, jos kauris tulee asutuksen lähelle, se on myös kiinnostavaa ilvekselle, selittää Loehr.
Ilvesten määrä on viime vuosina kasvanut selvästi ja ilveshavainnot ovat yleistyneet. Ilveksiä tavataan myös kaupunkialueella ja asutuksen lähellä.
– Niitä tavataan jo aika lähellä kaupunkikeskustoja, isojenkin kaupunkien. Juuri sen takia ehkä, kun siellä on ruokaa. Kun nuoret yksilöt lähtevät liikkeelle, silloin ne, varsinkin kun on paljon ilveksiä, joutuvat etsimään elinalueita ja silloin ne törmäävät ihmisasutukseen, pohtii tutkija ja Lammin biologisen aseman paikallinen johtaja Janne Sundell Helsingin yliopistosta.
Ilveksen ravinto vaihtelee alueittain
Tutkijat ovat havainneet, että ilveksellä on erilainen ruokavalio Etelä-Suomessa kuin Keski-Suomessa.
– Pohjoisempana ilves saalistaa enimmäkseen metsäjäniksiä. Alueilla, missä on paljon kauriita ja valkohäntäpeuroja, näyttää siltä, että ilves seuraa enemmän kauriita kuin jäniksiä. Kauriit ovat usein sellaisissa paikoissa, joissa ilvekset eivät välttämättä viihdy eli avoimissa paikoissa. Kun kauriita on paljon, vaikka ilves epäonnistuisi saalistuksessa enemmän, kuitenkin se palkinto on aika iso. Voi mennä 2-3 päivää ennen kuin ilves saa sen syötyä, selittää Loehr.
Tutkija vaikuttui ilveksen näkemisestä
Tutkijallekin ilveksen näkeminen on elämys. Pari viikkoa sitten ilves tallusteli Lammin tutkimusaseman pihalla.
– Se oli uskomaton tapahtuma erityisesti siksi, että näin ison petoeläimen paikassa, jossa itse asun ja työskentelen, kertoo väitöskirjatutkija Francesca Malcangi Helsingin yliopistosta parin viikon takaisesta tapahtumasta.
Parhaiten ilvekset viihtyvät mäkisessä maastossa ja vanhoissa metsissä.
"Hyväksytympi laji kuin susi"
Tutkijat vastaavat varovaisesti kysymykseen siitä, miten ilvesten määrän lisääntyminen vaikuttaa asenteisiin.
– Voi olla, että jos niitä näkee enemmän, se hälventää semmoisia ennakkoluuloja, joita voi olla ilvestä kohtaan. Mutta tietysti joillain voi olla päinvastoin, miettii Sundell.
– Uskoisin, että ilves on kautta aikojen ollut hyväksytympi laji kuin susi. Ehkä sen takia, kun se aiheuttaa vähemmän vahinkoja, pohtii Loehr.
Helsingin yliopiston ilvestutkimusta voi seurata Instagramissa wilder.uh -tilillä.