Erikoistutkija Katja Holmala sanoo susikannan levinneisyyden olleen isossa muutoksessa viimeiset vuodet.
Luonnonvarakeskuksen johtaja ja erikoistutkija Katja Holmala pitää Asian ytimessä -dokumenttia Kirottu koirasusi asiallisena kuvauksena siitä, millaista toimintaa Kaakkois-Suomessa on koirasusien poistoon liittyen käynnissä.
Dokumentissa metsästäjät kertovat olevansa sitä mieltä, että koirasudet eli koiran ja suden risteytyessä syntyneet yksilöt, jotka on lain mukaan määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, pitäisi saada pois Suomesta.
– Meidän nykyinen koirasusitilanne juontaa ehkä sellaisen noin viiden vuoden aikajänteeltä, jossa pitkään aikaan ei ole ollut tämmöisiä luonnossa spontaanisti syntyneitä koirasusia kuin ihan yksittäisiä harvoja tapauksia, Holmala toteaa MTV:n Huomenta Suomessa.
– Sitten täältä ylämaalta löydettiin tämmöinen reviiri, jossa havaittiin ensimmäisten näytteiden myötä, että siellä laumassa oli perustajajäseninä susi ja koirasusi sekä sitten kaikki jälkeläiset koirasusia.
Lue myös: Näin metsästäjät toimivat susijahdissa
Tuota laumaa ei onnistuttu poistamaan ensimmäisen havaintotalven aikana.
– Siinä oli näitä kaatuneita lupia ja muita. Sinne syntyi jälkeläisiä ja sitten sieltä nuoria koirasusia levittäytyi ja joitakin tuli Suomen puolelle. Nyt sitten niitä jälkeläisiä on vielä toisenkin lisääntymiskauden jälkeen tavattu.
Asian ytimessä.doc: Kirottu koirasusi
Itärajalla metsästäjät lähtevät jahtiin tähtäimessään kesyyntyneet koirasudet.
21:28
Dokumentin voit katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Luonnonvarakeskuksen johtajan mukaan kaataminen on ainoa keino ehkäistä koirasusiongelmaa.
– Kyllä ja vieraslajilainsäädäntö velvoittaa poistamaan ne koirasudet myös luonnosta. Se ei siis ole spekulaatiokysymys.
Itä-Suomessa susikuolleisuutta
Katja Holmalan mukaan Suomen susikanta on ollut isossa muutoksessa levinneisyyden osalta.
– Noin vuodesta 2010 alkaen on ollut näin. Silloin ensimmäinen pentue syntyi tuonne Länsi-Suomeen ja siitä lähti ikään kuin lounaisen ja läntisen Suomen susikanta kehittymään. Jatkuvasti, vuosi toisensa jälkeen uusia reviirejä syntyi siellä ja samaan aikaan tapahtui niin, että itäisessä Suomessa susireviirien määrä laski, erikoistutkija sanoo.
– Melkein jo kymmenkunta vuotta suurin piirtein meillä on ollut itse asiassa läntisessä Suomessa suurin osa susireviireistä eli merkittävästi suurempi osa. Ja tähän nyt vaikuttaa tietenkin se, että miten susireviirit säilyvät siellä Itä-Suomessa, miten siellä onnistuu syntymään pentuja.
Lue lisää: Suomen metsissä liikkuu eläimiä, jotka uhkaavat susikantaa – koirasuden alkuperä yhä mysteeri
Itä-Suomessa on Holmalan mukaan ollut myös muuta susikuolleisuutta.
– Poliisin poistoilla tai ikään kuin näillä vahinkoperusteisilla luvilla. Sitten sen lisäksi siellä ravintotilanne on erilainen, kun hirvikanta on alhaisempi kuin läntisessä Suomessa, jossa on tosi hyvät ravintoresurssit.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2025 maaliskuussa 430 sutta. Vuoteen 2024 kasvua oli jopa 46 prosenttia.
"Liikehdintää susikannassa näistä seuraa"
Suden kiintiömetsästys päättyy huomenna tiistaina 10. helmikuuta. Holmalan mukaan metsästyksen vaikutus susikantaan riippuu vahvasti siitä, minkälainen saalisrakenne on, eli mitä lopulta on niin sanotusti onnistettu poistamaan.
– Tämä kiintiömetsästyshän on suunniteltu sellaisille kiintiöalueille, joissa tavoitellaan tietyn reviirin ja koko lauman poistoa. Mutta nyt varsinkin alueilla, missä susireviirejä on vierekkäin tiiviisti, siellä sitten tiedämme Ruotsista vastaavasti susimetsästyksen yhteydestä, että naapurireviirien sudet tulevat vähän saman tien katsomaan tilannetta, Luonnonvarakeskuksen johtaja kertoo.
– Tulevat katsomaan, mitä siellä tapahtuu, kun sieltä alkaa susia poistumaan vakireviiriltä. Sudet pyrkivät valtaamaan hyvää aluetta itsellensä käyttöön. Joten nyt on iso kysymysmerkki siinä, että onko pelkästään kohdereviirien susia poistettu vai onko se vaikuttanut lähialueisiin yksilöiden poistojen kautta. Joka tapauksessa semmoista liikehdintää susikannassa näistä seuraa tulevaisuudessa ja on varmasti jo seurannut jonkin verran.
Lue lisäksi: Susitutkija pelkää uusien kiintiöiden karua seurausta – "Vaarana, että pihakäyntejä alkaa tulemaan"
Luonnonvarakeskus teki pari vuotta sitten tutkimuksen ihmisten asenteista ja peloista susia kohtaan.
– Mitään suurta kasvua susipelossa ei nähty, se oli pysynyt aika ennallaan, mutta suurpetojen pelko oli jonkun verran kasvanut, Holmala toteaa.
Suden levinneisyys muuttuu ja nyt on susireviirejä tiheästi asutulla lounaisen Suomen alueella.
– Sellaisille reviireille syntyvät susiyksilöt, ne nuoret, niille ihmisen läheisyys on ihan tavallinen asia. Siellä ei ole välttämättä samanlaista arkuutta luonnostaan ihmistä kohtaan kuin yksilöillä, jotka syntyvät vaikkapa erämaiselle alueelle ja ihmiskontaktit puuttuvat, erikoistutkija sanoo.
"Puututaan niihin yksilöihin, jotka aidosti aiheuttavat vahinkoja"
Holmalan mukaan ei ole mitään ”poppaskonstia”, joka ennaltaehkäisisi kaikki susiin liittyvät haasteet.
– Esimerkiksi hirvieläinten ruokintojen sijoittaminen, niin ei asutuksen lähelle vaan kauemmas. Ne petoeläimet sitten kulkevat siellä ja voidaan kokea, että peto tulee ihmistä lähelle, vaikka se seuraa vaan sitä saaliseläintään.
– Toinen tosi tärkeä asia on, että puututaan niihin yksilöihin, jotka aidosti aiheuttavat vahinkoja ja käyttäytyvät aidosti poikkeuksellisesti ihmistä kohtaan, niin sellaiset poistetaan. Monesti vaikuttaa, että jos eläintä metsästetään, ne ovat keskimäärin arempia ne eläimet, Holmala summaa.