Mainos

Meteorologin kolumni: Helleinferno, käristyskupoli ja metsäpalot – onko planeettamme mennyt rikki?

Kulunut kesä on vääjäämättä jäämässä historiankirjoihin. Toukokuussa rikki meni peräti viisi sääennätystä ja heinäkuussakin kirjattiin pitkä lista uusia ennätyksiä.

Helle piinaa tällä hetkellä harvinaisen suurta osaa Eurooppaa, ja tämä on vasta esimakua tulevien vuosikymmenien kesistä. Olemmeko valmiita yhä kuumempiin ja pidempiin kesiin? Syytä olisi, kirjoittaa MTV Uutisten meteorologi Markus Mäntykannas kommentissaan.

Hellekausi käynnistyi jo toukokuussa

Kesäinen ja pitkäkestoinen korkeapaine käynnisti hellekauden meillä jo toukokuun 11. päivä, jolloin ensimmäinen hellepäivä kirjattiin Porin Rautatieasemalla.

Toukokuun aikana hellettä mitattiin yhteensä 14 päivänä ja vuoden 1984 vanha ennätys paukkui rikki kahdella päivällä. Kuukausi oli myös ennätyksellisen aurinkoinen ja lisäksi koko maan keskilämpötila oli ennätyskorkea.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Heinäkuussa rikottiin taas ennätyksiä

Heinäkuussakin ennätyksellinen meno jatkui, sillä Ilmatieteen laitoksen mukaan kuukausi oli mittaushistoriamme lämpimin.

Heinäkuun keskilämpötila ylitti monin paikoin 20 astetta, mikä vastaa Keski-Euroopan eteläosien kesäilmastoa.

Jopa huippulämmin heinäkuu 2010 kalpenee tämän vuoden rinnalla.

Mikä ilmiö on kuuman kesän takana?

Hypätään hetkeksi maanpinnalta ylemmäs ilmakehään tarkastelemaan suuremman mittakaavan virtauskenttiä, jotka aiheuttavat meillä niin kutsutun suursäätilan.

Maapallollamme kiemurtelee jatkuvasti useita, noin 10 kilometrin korkeudella kulkevia kapeita ja putkimaisia voimakkaan tuulen alueita, jotka muodostuvat sinne, missä pohjois-etelä -suuntainen lämpötilaero on suuri.

Näitä putkimaisia voimakkaan tuulen alueita kutsutaan suihkuvirtauksiksi.

Talviaikana suihkuvirtaukset voimistuvat, sillä napa-alueen ja tropiikin välinen lämpötilaero kasvaa hyvin suureksi, mutta vastaavasti kesällä lämpötilaeron pienentyessä suihkuvirtaukset heikkenevät.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tänä kesänä suihkuvirtaukset Euroopan yllä ovat olleet harvinaisen heikkoja mahdollistaen pitkäkestoiset ja paikallaanpysyvät sääilmiöt. Suomen yllä tämä on näkynyt paikalleen jämähtäneenä hiostavan kuumana korkeapaineena.

Normaalisti matala- ja korkeapaineet liikkuvat suihkuvirtauksia myötäillen lännestä itään ja säätyyppi vaihtelee, mutta tänä kesänä säätoiminta Euroopan yllä on jämähtänyt paikoilleen siinä missä allekirjoittaneen painonpudotusprojektikin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lämmennyt vesi vei tehon suihkuvirtauksilta

Mikä sitten aiheuttaa suihkuvirtausten heikkenemisen?

Syitä voi olla monia, mutta kuluneen kesän taustalla piilee tavanomaista huomattavasti lämpimämpi merivesi koko Pohjois-Atlantin itäpuoliskolla, mikä on vienyt suihkuvirtaukselta ja matalapaineilta tehon ja päästänyt koko Euroopan mantereen kuumenemaan päivä päivältä.

Pohjois-Atlantilla pintaveden lämpötila vaihtelee sykleittäin ja siitä ovat riippuvaisia myös monet suuremman mittakaavan sääilmiöt Euroopassa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ennätyksiä rikottu myös muualla

Suomen lisäksi lämpöennätyksiä on paukkunut rikki muuallakin.

Esimerkiksi Ruotsissa kulunut heinäkuu on paikoin ollut mittaushistorian lämpimin ja Tukholmassa kuukauden keskilämpötilaksi mitattiin ennätykselliset 22,4 °C.

Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa Ruotsin Lapista löytyi paikkakuntia, missä heinäkuun keskilämpötila ylitti 20 astetta. Nämä lukemat vastaavat Etelä-Ranskan nykyilmastoa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Norjassakin paukkui rikki liuta paikkakuntakohtaisia ennätyksiä, kun läntisissä vuonoissa mitattiin jopa yli 35 asteen lukemia, ja Tromssassa rekisteröitiin mittaushistorian ensimmäinen trooppinen yö eli lämpötila ei yön aikana laskenut alle 20 asteeseen.

Skotlannissa mitattiin niin ikään uusi lämpöennätys: 33,2 astetta. Kuuman ja aurinkoisen sään kääntöpuolena metsäpaloja on tänä vuonna esiintynyt harvinaisen laajalla alueella Pohjoismaissa saakka.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Etelä-Euroopassa pahin on vasta edessä

Kun tukalin helle väistyy Pohjois-Euroopasta, on koettelemus alkamassa vasta etelämpänä. Espanjassa ja Portugalissa kevät ja kesä olivat tänä vuonna myöhässä, mutta nyt on "maksun paikka". 

Iberian niemimaan yllä on viikonlopun aikana ennätyksellisen lämmintä ilmamassaa, mikä pahimmassa tapauksessa nostaa päivälämpötilan Portugalin ja Espanjan sisämaassa liki 50 asteeseen. Osa malleista ennakoi jopa 50 asteen menevän rikki, mikä olisi tiettävästi Euroopan ensimmäinen 50 asteen ylitys ikinä.

Euroopan virallisena lämpöennätyksenä toimii Kreikan 48,0 astetta vuodelta 1977, joten on mahdollista, että kuluneena viikonloppuna mitataan Euroopan uusi lämpöennätys.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ilmastonmuutos näkyy jo korkeina lämpötiloina – yhä kuumempaa luvassa

Arvostettu yliopistonlehtori Jouni Räisänen totesi aikoinaan ilmasto-oloja käsittelevällä luennolla, että ilmastonmuutos näkyy jo nyt siten, että suuren osan ajasta on tavanomaista lämpimämpää.

Lämpöennätyksiäkään tuskin mitattaisiin yhtä tiuhaan tahtiin, jos ilmasto ei olisi lämmennyt.

Jo pelkästään tämän vuosituhannen puolella erityisesti Etelä- ja Keski-Suomen talvissa muutos on näkynyt yllättävän nopeasti.

Vastaavasti kaikki kärkikolmikkoon yltävät helteisimmät kesät eli 2006 (61 hellepäivää), 2010 (57 hellepäivää) ja 2018 (54 hellepäivää sunnuntaihin mennessä) on mitattu 2000-luvulla.

Hellepäiviä voidaan mitata aina syyskuulle saakka, joten saa nähdä, muodostuuko tästä muiden ennätysten ohella myös kaikkien aikojen helteisin kesä.

Talvista vetisiä ja kesistä helteisiä

Tulevaisuudessa ilmastonmuutos näkyy Suomessa yhä leudompina ja vetisimpinä talvina, kesäisin puolestaan hellejaksot yleistyvät ja pitenevät.

Kääntöpuolena tulevat kuivuus, metsäpalot ja aggressiiviset sinileväkukinnot. Uimakelpoiset, puhtaat vesistöt vähenevät ja ilmanlaatu kärsii kuumuuden ja metsäpalosavujen takia.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Toki sään luonnollinen vaihtelevuus säilyy ja viileitäkin jaksoja esiintyy, mutta tavanomaista kylmempi sää käy yhä epätodennäköisemmäksi kaikkina vuodenaikoina.

Kysymys kuuluukin: olemmeko valmiita tulevaisuuden kesiin? Ehdimmekö sopeutua siihen, että 50 vuoden päästä ilmastomme vastaa Unkarin nykyilmastoa? Entä miten sopeutuu Suomen kasvillisuus?

Uhkakuvia muuttuvaan ilmastoon liittyen on monia ja vain aika näyttää, mitä tuleman pitää.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.