Lähes 13 000 ihmistä on hakenut tartuntatautipäivärahaa Kelalta – kielteisiä päätöksiä entistä vähemmän

Hakemuksien määrä on vähentynyt

Samalla, kun kielteisten päätösten osuus on pienentynyt, myös hakemusten määrä on vähentynyt. Kaitolan mukaan enimmillään samaan aikaan oli vireillä jopa 4 000 hakemusta.

– Hakemusvirta on vähän tyrehtynyt. Vieläkin tulee reilut sata hakemusta päivässä, mutta parhaimmillaan niitä tuli vajaat 300 päivittäin.

Tartuntatautipäivärahan hakemusten käsittelyajan tavoite on kolme viikkoa, ja siinä on Kaitolan mukaan pysytty. Käsittelijöitä on siirretty toisilta osastoilta sitä mukaa kuin muilla osastoilla hakemukset ovat vähentyneet. Väkeä on myös palkattu lisää.

Väärin perustein haettujen päivärahojen lisäksi ongelmia on ollut Kaitolan mukaan siinä, että kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin karanteenimääräyksiä ei ole pystytty toimittamaan ajoissa.

Kaitola muistuttaa, että vaikka karanteenimääräystä ei vielä olisikaan, voi hakemuksen silti laittaa vireille. Tuolloin on syytä mainita, että karanteenimääräystä odotellaan.

– Tärkeintä olisi, että hakemuksen jättää hakuajan puitteissa.

Lue myös: Yhdysvallat osti niin paljon koronalääkettä, että sitä ei ehkä enää riitä muulle maailmalle – massahankinta kutistaa saatavuuden kuukausiksi: "Pöyristyttävää"

Kelan ja terveydenhuollon välillä viestintä on kuitenkin toiminut hyvin.

– Terveydenhuollon puolelta meiltä on toivottu sellaista inhimillistä kantaa, että huomioisimme sen viiveen, jos asiakas saa määräyksen vasta kahden kuukauden jälkeen. Olemme katsoneet myönteisesti niitä tilanteita, joissa asiakas ei ole huomannut jättää hakemusta, vaan jäänyt odottamaan sitä tarvittavaa liitettä, Kaitola sanoo.

Tartuntatautipäivärahaa voi hakea takautuvasti kahden kuukauden ajan.

Kaitolan mukaan normaaliolosuhteissa tartuntatautipäivärahahakemuksia tulee noin 120 vuodessa. Heinäkuun alkuun mennessä tullut määrä on siis yli sata kertaa enemmän kuin normaalisti koko vuonna. Kelassa ymmärretään, että moni muukin taho on joutunut pikavauhtia muuttamaan toimintatapojaan.

– Ymmärrämme, että viivettä saattaa tulla, ja pyrimme tietenkin huomioimaan tällaiset inhimilliset tekijät.

Lue myös: Suomalaisten suosimille lomasaarille pääsee taas lentäen – turistikauden onnistuminen on hyvin tärkeää Kreikalle

Pahimmat ruuhkat jo takana

Husin ylilääkäri Asko Järvinen kertoo, että pahimmat karanteenimääräysruuhkat ovat jo takanapäin.

– Toukokuun puolivälissä pahimmat ruuhkat olivat jo ohitse. Ongelma tässä tilanteessa on se, että se (karanteenimääräys) on lain mukaan yhden ihmisen, eli kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin allekirjoittama. Tilanne on nyt ratkaistu niin, että niitä on nimitetty useampia.

Järvisen mukaan tilanne on ollut sairastuneiden kannalta hankala, koska toimeentulon saaminen on kestänyt. Tartuntatautipäiväraha on täysi korvaus ansionmenetyksestä.

Järvinen sanoo, että karanteenimääräys on hallintopäätös, jossa kaikki tiedot pitää olla oikein. Toiminta päivärahan saamiseksi voi olla hidasta.

– Etuuksien saamiseksi voisi olla helpompikin reitti kuin se, että siellä on tämä hallintopäätös tehtynä. Kolikon kääntöpuolena on se, että kun tämä on ihmisen perusoikeuksiin puuttumista, siellä pitää olla päätös taustalla.

Hallintopäätöksessä viranomainen soveltaa lakia yksittäistapaukseen. Siinä on kyse yksipuolisesta julkisen vallan käytöstä, joka kohdistuu ihmisen oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin.

Lue myös: Koronavirukseen sairastuneen diabeetikon, 58, ei uskottu selviävän – brittiperhe ehti jo jättää jäähyväiset: "Hänen toipumistaan voidaan pitää ihmeenä"

Lue myös: Psykiatristen palvelujen kysyntä on pysynyt korona-aikana maltillisena – HUSin asiantuntija arvelee tilanteen muuttuvan rajoitusten purkautuessa

Järvisen mukaan karanteenimääräystä koskeva laki on tehty toisentyyppisiin tilanteisiin, joissa karanteeniin määrättävien määrä on pienempi.

Hän kertoo, että koronaviruksen aikaan prosessi on mennyt niin, että kun testauksen jälkeen tauti on todettu, tartuntatautiyksikkö on ollut yhteydessä tartunnan saaneeseen. Sen jälkeen on selvitetty, kenen kanssa hän on ollut kontaktissa ja yritetty saada altistuneet selvitettyä riittävän hyvin.

Altistuneille on ilmoitettu karanteenista, jonka jälkeen on tehty hallintopäätös ja saatettu se potilaan tietoon. Tässä vaiheessa on pitänyt myös lain mukaan varmistua, että ihmisen perustarpeet, kuten ruokahuolto ovat olleet kunnossa.

– Siinä on paljon asioita, ja sitten tehdään hallintopäätös, jonka perusteella ihminen hakee kelalta rahaa, Järvinen sanoo.

Tämän jälkeen ovat edessä vielä Kelan omat selvitykset, kuten päivärahan määrän selvittäminen. Jokainen tilanne on tapauskohtainen, ja päätöksessä on aina perusteltava yksilön perusvapauksien rajoittamista.

• 14.10.14:32
  Tuomiot

  Huoltovarmuuskeskukselle jättilasku kohumaskikaupan tehneen johtajan potkuista
• 3.10.17:00
  Talous

  EKP-pääjohtaja Lagarde MTV:n erikoishaastattelussa: Lopeta EU-sääntöjen rikkominen, Suomi
• 22.9.18:58
  Ennätykset

  Ikävä koronaennätys: Miehen tauti kesti yli kaksi vuotta
• 13.9.08:33
  Yskä

  Yskänlääkkeet tuskin auttavat, jos ikävä yskä vaivaa – kokeile sen sijaan tätä: "Oikeasti ihan tutkittua"
• 9.9.13:03
  Flunssa

  Koronavirustartunta voikin olla ehkäistävissä apteekin nenäsuihkeella
• Lataa lisää