Psykiatristen palvelujen kysyntä on pysynyt korona-aikana maltillisena – asiantuntija arvelee tilanteen muuttuvan rajoitusten purkautuessa

Eristyksissä olo lisää hänen mukaansa epävarmuutta.

– Kun tavanomaisia tapahtumia ei ole, mieli täytyy helpommin erilaisista uhkakuvista. Lisäksi, kun positiiviset kokemukset jäävät saamatta, mieliala voi muutenkin laskea. hän kertoo.

– Edelleen, jos vaikka pelkää tartunnan saamisen tai muiden puolesta, se lisää huolestuneisuutta entisestään.

Videoterapiaa ja etäharjoituksia

Korona-aikana valtaosa HUSin vastaanotoista on siirtynyt videopalveluiksi. Lisäksi tulevat erilaiset netti- ja mobiilipohjaiset, terapeutin tukemat hoidot. 

Tällaisia palveluja käyttää jo ennestään lähetteiden perusteella yli 10 000 suomalaista vuodessa.

– Lisäksi on ollut Koronahuoli-chat, joka on Mielenterveystalon verkkopalvelun koronahuolien omahoito. Eli palveluita on ollut saatavilla hyvin, Stenberg summaa.

HUSin tilastojen mukaan Koronahuolen kautta oli maaliskuun puoliväliin mennessä tehty yli 9 000 arviota.

Lisäksi erilaisia psyykkisiä harjoituksia eristyksen käsittelemiseksi on tehty yli 11 000 kertaa.  

– Palvelussahan on voinut viestiä joko botin kanssa, josta saa tietoa, mutta paikalla on ollut päivittäin myös henkilökuntaa, Stenberg kertoo. 

Käyttäjät ovat Stenbergin mukaan reagoineet Koronahuolen kaltaisiin palveluihin hyvin. HUSin tilastojen mukaan yli 75 prosenttia käyttäjistä on kokenut Koronahuolen hyödylliseksi

– Lievien huolien osalta erilaiset omahoidot toimivat erittäin hyvin, hän toteaa. 

– Kuitenkin on niin, että jos ahdistus on voimakasta, ahdistuneet haluavat ja tarvitsevat kasvokkaista ammattilaisten arviota ja hoitoa. Kasvokkaistakin hoitoa voidaan tarvittaessa antaa joko läsnähoitona tai videovälitteisenä.

Pandemian jatkoon on varauduttu

Stenberg arvelee, että terapiapalvelujen määrä tulee kasvamaan nyt, kun tilanne normalisoituu.

– Lievää hoitovelkaa on voinut kertyä. Oletettavaa on, että kaikki saamatta jääneet palvelut eivät ole siirtyneet hoitoa kasvattavaksi hoitovelaksi, vaan ovat kompensoituneet jollain muulla tuella, hän pohtii.

– Olemme tarvittaessa valmistautuneet hyvin, jos uusia pandemian aaltoja tulee. Muokkaamme palveluitamme ympäristön tarpeita vastaaviksi. 

Lue myös: Korona lisäsi ihmisten itsetuhoisia ajatuksia, kriisipuhelujen määrä tuplaantui – myös moni lapsi tarvitsee apua: "Osa lapsista sanoo, että olisi parempi kun heitä ei olisi edes olemassa"