Vuorovaikutuksen puute on voinut vaikuttaa erityisesti ahdistuneisuusoireista kärsiviin.
Psykiatristen palvelujen kysyntä on ollut Suomessa korona-aikana tavallista vähäisempää.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin asiantuntijat arvioivat, että kyse saattaa olla hoitovelasta, jossa poikkeustilanteen aiheuttamat terveyshaitat näkyvät vasta viiveellä.
Asia selviää HUSin kesäkuun puolivälissä pitämästä kevään viimeisestä koronavirusinfosta.
HUS lanseerasi erilaisia korona-ajan itsehoito-ongelmia nopeassa tahdissa. Maaliskuun puolivälissä julkaistiin niin kansalaisille kuin HUSin potilaille erikseen suunnatut palveluunohjausbotit.
Myös henkilökunta sai jaksamisen tueksi omat verkkopalvelut.
Eristäytyminen luo epävarmuutta
MTV Uutiset kertoi toukokuussa, että yhteydenotot auttaviin puhelinpalveluihin ovat kaksinkertaistuneet koronakriisin aikana.
HUSin it-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtajan Jan-Henry Stenbergin mukaan terapiapalveluhin hakeutuneiden määrä korona-aikana on pysynyt tavanomaisissa luvuissa.
Hän arvelee, että palvelujen hankala saatavuus on pitänyt hakeutuneiden määrän maltillisena.
Toistaiseksi ei ole lukuja, miten palvelujen tarve on kasvanut juuri poikkeustilanteen aikana.
– Arvion mukaan tarve on pysynyt samana tai kasvanut hieman. Myöhempi tutkimus valottanee tätä, hän sanoo.
Stenbergin arvion mukaan erityisesti paniikki- ja ahdistuneisuusoireita poteville sosiaalisen eristäytymisen kaltaiset koronan lieveilmiöt ovat voineet lisätä ahdistuneisuutta.
Eristyksissä olo lisää hänen mukaansa epävarmuutta.
– Kun tavanomaisia tapahtumia ei ole, mieli täytyy helpommin erilaisista uhkakuvista. Lisäksi, kun positiiviset kokemukset jäävät saamatta, mieliala voi muutenkin laskea. hän kertoo.
– Edelleen, jos vaikka pelkää tartunnan saamisen tai muiden puolesta, se lisää huolestuneisuutta entisestään.
Videoterapiaa ja etäharjoituksia
Korona-aikana valtaosa HUSin vastaanotoista on siirtynyt videopalveluiksi. Lisäksi tulevat erilaiset netti- ja mobiilipohjaiset, terapeutin tukemat hoidot.
Tällaisia palveluja käyttää jo ennestään lähetteiden perusteella yli 10 000 suomalaista vuodessa.
– Lisäksi on ollut Koronahuoli-chat, joka on Mielenterveystalon verkkopalvelun koronahuolien omahoito. Eli palveluita on ollut saatavilla hyvin, Stenberg summaa.
HUSin tilastojen mukaan Koronahuolen kautta oli maaliskuun puoliväliin mennessä tehty yli 9 000 arviota.
Lisäksi erilaisia psyykkisiä harjoituksia eristyksen käsittelemiseksi on tehty yli 11 000 kertaa.
– Palvelussahan on voinut viestiä joko botin kanssa, josta saa tietoa, mutta paikalla on ollut päivittäin myös henkilökuntaa, Stenberg kertoo.
Käyttäjät ovat Stenbergin mukaan reagoineet Koronahuolen kaltaisiin palveluihin hyvin. HUSin tilastojen mukaan yli 75 prosenttia käyttäjistä on kokenut Koronahuolen hyödylliseksi
– Lievien huolien osalta erilaiset omahoidot toimivat erittäin hyvin, hän toteaa.
– Kuitenkin on niin, että jos ahdistus on voimakasta, ahdistuneet haluavat ja tarvitsevat kasvokkaista ammattilaisten arviota ja hoitoa. Kasvokkaistakin hoitoa voidaan tarvittaessa antaa joko läsnähoitona tai videovälitteisenä.
Pandemian jatkoon on varauduttu
Stenberg arvelee, että terapiapalvelujen määrä tulee kasvamaan nyt, kun tilanne normalisoituu.
– Lievää hoitovelkaa on voinut kertyä. Oletettavaa on, että kaikki saamatta jääneet palvelut eivät ole siirtyneet hoitoa kasvattavaksi hoitovelaksi, vaan ovat kompensoituneet jollain muulla tuella, hän pohtii.
– Olemme tarvittaessa valmistautuneet hyvin, jos uusia pandemian aaltoja tulee. Muokkaamme palveluitamme ympäristön tarpeita vastaaviksi.