Hoitajakoulutuksessa alkaa näkyä nuorisoikäluokkien pieneneminen tavalla, jota ei ihan vielä edes ymmärretä, lääkintöneuvos varoittaa.
Jonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon ovat syntyneet pitkällä aikavälillä, ja syitä voi hakea kauempaakin kuin vain viime hallituksen sote-uudistuksesta. Tätä mieltä ovat STT:n haastattelemat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiantuntijat.
Hoitojonot nousivat keskusteluun jälleen viime viikolla, kun Valvira kertoi aloittavansa kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn valvonnan hyvinvointialueilla ja Hus-yhtymässä, joka järjestää Uudenmaan neljän hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon. Valviran mukaan osassa alueita tilanne on erittäin vakava.
Lue myös: Syntyvyys on romahtanut Suomessa ennätysalhaiseksi
Suurin selitys hoitoon pääsyn hitauteen on sosiaali- ja terveydenhoitoalan pitkään tiedossa ollut henkilöstövaje, joka viime vaalikaudella räjähti käsiin. Erikoisaloillakin puuttuu yhtä aikaa sairaanhoitajia ja lääkäreitä niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella.
– Pohjimmaiset syyt hoitojonoihin palaavatkin ei menneen hallituksen, vaan jo sitä edellisten hallitusten toimiin, sanoo terveydenhuollon erikoislääkäri, lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM:stä.
– Silloin olisi ollut oikea aika lisätä koulutusmääriä erityisesti hoitotyössä, mutta sitä ei tehty. Väistyneen hallituksen toimet alkavat näkyä vasta vähitellen.
Sanna Marinin (sd.) hallitus lisäsi muun muassa sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutuspaikkoja. Sekään ei Mäntyrannan mukaan välttämättä ratkaise ongelmaa. Koulutettavista käydään eri aloilla jo kilpailua, eikä hoitoala ole aloista houkuttelevin.
– Erityisesti toisen asteen lähihoitajakoulutuksessa alkaa näkyä nuorisoikäluokkien pieneneminen tavalla, jota ei ihan vielä edes ymmärretä.
Lue myös: Professori: Hoitajapulaan ei löydy helpotusta eurooppalaisten maahanmuutosta: ”Täällä on kylmää ja pimeää ja pienet palkat”
Uuden aloittaminen kangertelee
THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen sanoo, että henkilöstövajeen lisäksi taustalla kummittelee yhä myös korona, jonka aiheuttamia jonoja ei vielä ole saatu kokonaan purettua.
– Koronan päälle tuli hoitajien pitkittynyt työtaistelu ja siihen liittyvät toimet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoineen, mikä edelleen hiukan kasvatti jonoja, lisää Mäntyranta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on myös kasvattanut jonoja. Kaikkea ei hyvinvointialueilla saatu valmiiksi siihen mennessä, kun ne vuoden alussa aloittivat.
– Aina, kun aloitetaan jotain uutta, se voi aluksi kangerrella, Tuominen sanoo.
Hänen mukaansa alueilla on tulossa digitaalisia vaihtoehtoja ja muita hyviä uudistuksia, jotka vaikuttavat positiivisesti hoitojonoihin.
Lue myös: Tehy varoittaa: Vakava hoitajapula kurjistaa sote-palveluita kesällä
Erityisen pitkiä jonot ovat monella alueella lonkan tai polven tekonivelleikkauksiin ja kaihileikkauksiin.
– Kun väestö ikääntyy, muun muassa tekonivelten tarve lisääntyy. Suuret ikäluokat alkavat tulla siihen ikään.
Ylimääräistä jononpurkua tulisi Tuomisen mielestä tehdä eritoten erikoisaloilla, joissa jonoja on runsaasti.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi kiireettömät syöpäkasvaimet on pystytty hoitamaan hyvin.
Orpon hallitus haluaa omalääkärit
Perusterveydenhuollon hoitotakuu kiristyy 14 vuorokauteen syyskuun alusta. STM:n Mäntyranta uskoo, että se voi osaltaan ja ajan kanssa helpottaa syksyn hoitojonojen tilannetta myös kiireettömässä erikoissairaanhoidossa.
Mäntyranta odottaa helpotusta myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailemalta hoidon jatkuvuudelta.
– On se sitten omalääkäri tai oma tiimi, kun potilaat tunnetaan paremmin, ei heitä yhtä helposti tarvitse lähettää erikoissairaanhoitoon ihan vain asioiden selvittämistä varten.
Lue myös: Suomen hoitajapulaa yritetään taklata maahanmuutolla – kaksi tekijää houkuttivat Darlenen Hong Kongista Suomeen
9:18