Hoitajakoulutuksessa alkaa näkyä nuorisoikäluokkien pieneneminen tavalla, jota ei ihan vielä edes ymmärretä, lääkintöneuvos varoittaa.
Jonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon ovat syntyneet pitkällä aikavälillä, ja syitä voi hakea kauempaakin kuin vain viime hallituksen sote-uudistuksesta. Tätä mieltä ovat STT:n haastattelemat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiantuntijat.
Hoitojonot nousivat keskusteluun jälleen viime viikolla, kun Valvira kertoi aloittavansa kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn valvonnan hyvinvointialueilla ja Hus-yhtymässä, joka järjestää Uudenmaan neljän hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon. Valviran mukaan osassa alueita tilanne on erittäin vakava.
Lue myös: Syntyvyys on romahtanut Suomessa ennätysalhaiseksi
Suurin selitys hoitoon pääsyn hitauteen on sosiaali- ja terveydenhoitoalan pitkään tiedossa ollut henkilöstövaje, joka viime vaalikaudella räjähti käsiin. Erikoisaloillakin puuttuu yhtä aikaa sairaanhoitajia ja lääkäreitä niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella.
– Pohjimmaiset syyt hoitojonoihin palaavatkin ei menneen hallituksen, vaan jo sitä edellisten hallitusten toimiin, sanoo terveydenhuollon erikoislääkäri, lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM:stä.
– Silloin olisi ollut oikea aika lisätä koulutusmääriä erityisesti hoitotyössä, mutta sitä ei tehty. Väistyneen hallituksen toimet alkavat näkyä vasta vähitellen.
