Korona-ajan poikkeusolojen julistamisesta tuli tänään kuluneeksi tasan viisi vuotta. Asiantuntijoiden mukaan uusi pandemia on vain ajan kysymys.
THL:n pääjohtajan Mika Salmisen mukaan Suomi selvisi koronapandemiasta kunnialla, vaikka virheitäkin tehtiin.
– Pitkässä juoksussa on selvää, ettei kaikki mene kuin Strömsössä, Salminen sanoo.
Poikkeusolojen myötä muun muassa ravintolat, harrastuspaikat ja koulut suljettiin. Pian käyttöön otettiin myös valmiuslaki, joka mahdollisti historiallisen Uudenmaan sulkemisen.
Salminen yllättyi ihmisten valmiudesta koviinkin rajoitustoimiin. Samalla hän pohtii, millaiset jäljet korona-ajan eristys jätti etenkin nuoriin.
– Se selvästi jätti osaan nuoria aika vakavatkin jäljet. Nuoruusaikana pitäisi oppia elämään, olla sosiaalinen ja kokeilla kaikenlaista. Tämä kaikki jäi pariksi vuodeksi aivan sivuun, Salminen sanoo.
Lue myös: Tutkijat keksivät, miten välttää seuraava pandemia – älykellot voivat varoittaa taudista jo päiviä ennen oireita
Koronarokote kehitettiin poikkeuksellisen nopeasti
Kun pandemian laajuus ja vakavuus alkoi selvitä, koronarokotteen kehitys lähti käyntiin nopeasti. THL:n ylilääkäri, rokotetutkija Hanna Nohynek kertoo, että uuden rokotteen käyttöönotto vie yleensä kymmenen vuotta, mutta koronarokote saatiin käyttöön alle vuodessa.
– Kun Kiinasta tuli ensimmäiset tiedot ja nähtiin, kuinka vakavasta taudista on kyse, niin jokainen, jolla oli konsepti rokotteesta lähti tekemään työtä rokotteen saamiseksi, Nohynek sanoo.
Rokotetutkijan näkökulmasta pandemia-aika oli paitsi katastrofaalista, tieteen kannalta myös mielenkiintoista. Nohynekin mukaa rokotteen osalta tehtiin kaikki, mitä pystyttiin.
– Jos miettii, paljonko hyötyä niistä rokotteista oli, niin esimerkiksi Euroopassa noin 2,5 miljoonaa ihmistä oli kuollut koronaan viime vuoden tammikuuhun mennessä. Jos rokotteita ei olisi ollut, luku olisi yli neljä miljoonaa, Nohynek sanoo.
Sekä Nohynek että Salminen uskovat, että uusi pandemia on ennen pitkää nurkan takana. Tähän varaudutaan mahdollisuuksien mukaan. Salminen ei usko, että esimerkiksi koronasulun tapaista yhteiskunnan rajoittamista kuitenkaan koetaan enää uudelleen.
– Jonkin nopeasti leviävän virusinfektion aiheuttamaan pandemiaan varaudutaan, ja voisi se hyvin olla esimerkiksi muuntunut lintuinfluenssavirus, sanoo Nohynek.