Sen Unkari-ottelun loppua ei tarvitse enää kerrata. Sitä, voiko tämä koskaan toteutua, ei tarvitse enää miettiä. Suomi menee jalkapallon arvokisoihin, kirjoittaa MTV Urheilun Tuomas Hämäläinen.
Antti Muurisen ajan kultaisen sukupolven lunastamatta jäänyt maajoukkuepotentiaali. Mixu Paatelaisen joulukuusen romahtaminen. Hans Backen aikainen totaalipimeys. Ja taisi joskus käydä Stuart Baxterkin kokeilemassa ilman että kukaan haluaa siitä puhua jälkipolville.
Vain Roy Hodgson inhorealistisella puolustuspelitaktiikallaan oli poikkeus sääntöön. EM-paikka oli hänen aikanaan lähellä, mutta viimeisessä karsintaottelussa olisi pitänyt voittaa Portugali vieraissa.
Vuosia Hodgsonin jälkeen suomalainen jalkapallo kuitenkin jälleen kynti, pahimmillaan tuskallisen syvällä. Pelaajatkin vaikuttivat jo alistuneen. Julkisuudessa saattoi kuulla kommentteja, että tämä on vain meidän tasomme.
Sukupolvien kärsimys kesti Markku Kanervan kauden alkuun saakka. Rauhallinen opettaja Kanerva on tuonut peliin toimivat perusrakenteet ja kurinalaisen puolustuksen, ja rohkaissut Suomea pallonhallintaan sekä pitkiin organisoituihin hyökkäyksiin. Kanervan aikana töyssyt ovat jääneet pieniksi ja niistä on toivuttu nopeasti.
Juttu jatkuu kuvan alla.