Edmonton Oilersiin palaava Jesse Puljujärvi on yksi pelaajista, joka on saanut havaita, miten vaikeaa kapeisiin NHL-kaukaloihin totutteleminen on. MTV Urheilun Marko Leppänen ottaa kantaa kaukaloiden kokoon Suomessa.
LUE MYÖS: Kysely: Tuukka Rask nauttii laajaa arvostusta NHL:ssä – "Hänen tekemisensä on kivenkovaa"
Yksi pohjoisamerikkalaisen kiekkomedian huvittavista ilmiöistä on eurooppalaispelaajien suitsuttaminen kauden alla.
Jos kaikkiin viime viikkoinakin nähtyihin ylistyksiin olisi uskominen, suomalaiset dominoisivat NHL:ää ja kahmisivat porukalla henkilökohtaiset palkinnot haaviin kauden päätteeksi.
Yksi kehutuista on Jesse Puljujärvi. Hän sai harvinaisen toisen mahdollisuuden samassa seurassa, jonka hän oli ehtinyt itsekin jo laskea pois kuvioista.
Joukkuekaveritkin ovat hehkuttaneet Jesseä, mikä on sinänsä kiva, mutta tämän tyyppisten kommenttien todistusarvo on hyvin minimaalinen. Kuinka moni joukkuekaveri on jääkiekon historiassa antanut julkisesti rehellisen kriittisen arvion ihmisestä, joka istuu tuntikaupalla vieressä pukukopissa?
Auta armias, kun tulee pari huonoa peliä. Sitten alkaa kritiikkisade, jossa armoa ei anneta. Suomimediassakin osataan ”kohota ja tiputa” -kaava, mutta veden toisella puolella tykityksessä on eksponentiaalinen voima.
Hienoa, että Puljujärvi pääsi takaisin NHL-kehiin. Hän on varmasti kehittynyt, mutta kysymys kuuluu, että onko riittävästi.
Töitä on edessä valtavasti.
LUE MYÖS: NHL koronahuolien keskellä – pandemia lamauttaa kauteen valmistautuvia seuroja tiheällä tahdilla
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Puljujärvi ja moni muu NHL-tulokas olisivat säästyneet monelta harmilta, jos Suomessa olisi päädytty viisaampaan ratkaisuun SM-liigakaudeksi 2014–15. Pulju veti silloin ensimmäiset luistimenpiirtonsa Kärppien edustusjoukkueen peleissä.
SM-liiga teki kalliin ja sinänsä järkevän ratkaisun, kun se vaihtoi halleihin joustokaukalot, jotka ovat vähentäneet esimerkiksi olkapäävammoja merkittävästi.
SM-liigalla olisi ollut samalla tuhannen taalan paikka määrätä kaukalot NHL-kokoiseksi. Tässä jutussa puhutaan normaalikokoisista kaukaloista, ei pienistä kaukaloista.
Kaukaloita on vuosien varrella pienennetty, mutta ei vielä NHL-mittoihin. Olennaisinta on leveys. SM-liigajoukkueilla ei ole käytössä yhtään 26 metriä leveää kaukaloa.
Euroopan ja Pohjois-Amerikan jääkiekko ovat lähentyneet toisiaan, mutta normaalikokoiseen kaukaloon siirtyminen on nuorille pelaajille yhtä hankalaa vuodesta toiseen.
Osa SM-liigakaukaloista on 30 metriä leveitä. On aika paljon vaikeampaa kuljettaa kiekkoa keskialueelta hyökkäysalueelle, kun tilaa on neljä metriä vähemmän.
Maajoukkueen silloinen päävalmentaja Lauri Marjamäki otti asian esille jo vuonna 2016 heikosti sujuneen World Cupin jälkeen. Hänen viestinsä oli, että Suomeen pitäisi saada enemmän NHL-kokoisia kaukaloita.
LUE MYÖS: Ikäviä uutisia Mikael Granlundille – kauden avaus jäämässä pelaamatta
Puljujärvi ei ainakaan ensimmäisellä reissullaan pystynyt ratkaisemaan ongelmaa. Lähes kaikki tilanteet tuntuivat tulevan hänelle kuin yllätyksenä. Ennakointikyky ei riittänyt, kun taustalla oli SM-liigasta päähän jäänyt malli, joka sallii kiertelyn ja kaartelun.
Normaalia isommalla kaukalolla on puolustajansa, jotka perustavat mielipiteensä siihen, että isommassa on tilaa taitokiekolle.
Vähintään yhdeksän kymmenestä molemman kokoisissa kaukaloissa pelanneista pitää normaalikokoista parempana. Jopa Punakoneesta NHL:ään siirtynyt Igor Larionov piti enemmän normaalikokoisesta, koska hänen mielestään juuri siinä taidot punnitaan.
Paremmuudesta voi väitellä aamuun asti, mutta iso pointti on, että jos suomalaispelaajien NHL-reittiä halutaan vauhdittaa, Suomeen pitää rakentaa 26 metriä leveitä kaukaloita ja pelata niissä virallisia otteluita.
Puljujärven puutteellinen kielitaito ja siitä aiheutuneet ongelmat nostetaan aika ajoin esiin, mutta se on kokonaisuudessa lillukanvarsi verrattuna kaukalon kokoon.
Ihan sama, että osaako pelaaja tilata lounaspastansa täydellisellä englannilla vai ei, jos kaukalossa iskee joka ilta hätä ja ahdistus.