Mainos

Aivotutkija kehottaa ihmisiä olemaan laiskempia – tunnollisuus voi sairastuttaa mielen ja kehon: "Usein uupuneella on sairastumisia jo ennen romahdusta"

7:13
Katso aivotutkija Minna Huotilaisen ja poliitikko Touko Aallon koko keskustelu videolta!

Maikkarin uudessa Studio -nimisessä talk show'ssa vieraillut aivotutkija Minna Huotilainen toivoo, että ihmiset uskaltaisivat olla laiskempia työssään.

Monen työpäivä ei pääty nykyään työpaikalta lähtemiseen. Esimerkiksi asiantuntijatyössä työaikaa on vaikea mitata: työt valtaavat ajatukset iltaisin, joskus hyvin tuloksin, kun loistava idea pälkähtää päähän. Tyypillisempää kuitenkin on, että vapaa-ajalle lonkeroitaan ulottava työelämä ottaa enemmän kuin antaa.

Kun ihmisen palautumisaika töistä kutistuu, saattaa pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että on vain pakko tunnollisesti jaksaa. Tällöin mennään kielteisen stressin puolelle, vaikka työtä tehtäisiinkin positiivisen innostuksen vuoksi.

– Mieli ja keho ovat toistensa parhaat kaverit. Kun toisella menee huonosti, se näkyy toisessa, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Tämä näkyy esimerkiksi univaikeuksina. Ihminen ei saa illalla unta tai heräilee aamuyöstä työasioita pohtimaan. Väsymys näkyy vähentyneenä liikkumisena ja myös ruokavalio saattaa luisua heikompaan suuntaan. Kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat mielen toimintaan negatiivisesti. Uupumuskierre on valmis.

Keho tulee apuun, jos pää ei ymmärrä lopettaa

Pahimmillaan kierre voi johtaa vakavaan työuupumuksen. Elimistön puolustusreaktio on seurausta siitä, että ihminen on käynyt pitkään kuluttavilla kierroksilla. Keho on taistele tai pakene -tilassa, josta yritetään selvitä ilman, että oma jaksamattomuus paljastuisi. Jos pää ei ymmärrä lopettaa kierrettä, keho tulee apuun.

– Usein uupuneella on tapahtunut somaattisia sairastumisia jo ennen varsinaista romahdusta, kertoo Huotilainen.

Elimistö viestii uupumuksesta esimerkiksi vatsa-, polvi-, hartia- ja selkäkivuilla, flunssakierteillä ja päänsäryillä. Pitkään jatkunut sairastelu on merkki siitä, että ihmisen olisi mentävä lääkäriin.

Häpeän tunne voi kuitenkin vaikeuttaa hoidon hakemista. Huotilainen kertoo, että häpeä on vastareaktio tunnollisuuteen. Ajatus, ettei pysty täyttämään itselleen annettuja tehtäviä tarpeeksi hyvin, on niin voimakas, että romahduksen tapahtuessa häpeän tunne valtaa mielen.

Oma suhde työhön puntariin 

Huotilainen toivoo, että ihmiset olisivat työssään laiskempia. Työtehtävien hoitamiseen voi olla helpompi ja kätevämpi tapa, jossa itsestään ei tarvitse puristaa kaikkea irti.

Myös työn suhdetta omiin arvoihinsa on hyvä miettiä. Mitkä ovat ne arvot, joiden eteen työpanoksensa on valmis laittamaan? Arvojen mukainen työ lisää hyvinvointia.

– Jos on työssä, joka on vastoin omia arvoja, kannattaa miettiä, onko se työpaikka, jossa haluaa jatkaa, Huotilainen sanoo.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja