Aivoja keskeytyksillä kuormittava työelämä vahingoittaa pitkällä tähtäimellä tarkkaavaisuutta tavalla, josta palautuminen voi kestää kuukausia. Aivotutkija kertoo, miten keskittymiskykyä voi elvyttää.
Keskittymiskyvyn vaaliminen saattaa nousta tulevaisuuden työelämässä uudestaan arvoon, sillä yhä useamman työntekijän aivot ovat kuormittuneet keskeytyksistä. Näin arvioi aivotutkija ja Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen Kauppalehden Töissä huomenna -podcastissa.
Huotilainen on puhunut pitkään keskittymiskyvyn elvyttämisen puolesta. Työelämä, joka täyttyy keskeytyksistä, vahingoittaa pidemmän päälle tarkkaavaisuutta. Lopulta ihminen ei ehkä kykene keskittymään edes häiriöttömänä hetkenä, vaan keskeyttää itse itseään. Huotilainen kutsuu tätä tilaa aivojen palohälytykseksi.
– Silloin ihminen on jo pitkään työskennellyt niin, että hän keskeyttää työnsä koko ajan. Hänestä ehkä tuntuu, että pikkuasiat hoituvat, mutta isoja asioita ei pysty edes aloittamaan. Vaikka pystyisi aloittamaan häiriöttömässä tilassa, omassa mielessä alkaa tulla keskeytyksiä.
Huotilainen on kutsunut 2010-lukua säheltämisen vuosikymmeneksi työelämässä. Mahdollisuudet parempaan ovat kuitenkin olemassa, jos keskittyminen ja tarkkaavaisuus nousevat uudelleen tärkeäksi.
LUE MYÖS: Unohteletko asioita? 5 luonnollista keinoa parantaa muistia – sortuminen ”tehokkaaseen” tapaan johtaa kuormittavaan kierteeseen
Työikäiset huolissaan muististaan
Huotilaisen mukaan työikäiset ovat yhä useammin huolissaan muististaan ja kokevat muistisairauden isoksi tulevaisuuden uhaksi.