Kevään suosikkiherkkua parsaa voi syödä hyvällä omallatunnolla reilumminkin, sillä se on yksi kasvikunnan ravintorikkaimmista ja samalla vähäkalorisimmista ruoista.
Parsaksi kutsutaan yleensä Asparagus-sukuun kuuluvan ruokaparsan nuoria versoja. Parsaa on jo ammoisista ajoista lähtien käytetty myös lääkekasvina, sillä se poistaa kehosta tehokkaasti nesteitä ja samalla myös ylimääräistä turvotusta. Parsa tekee myös hyvää munuaisille. Parsa mainitaan historiankirjoissa jo niinkin aikaisin, kuin 200-luvulta peräisin olevassa, maailman vanhimmassa tunnetussa keittokirjassa.
Parsa on yksi ylitsevoimaisesti ravinnepitoisimmista kasviksista, sillä se sisältää runsaasti foolihappoa ja muita B-vitamiineja, K-vitamiinia, C-vitamiinia sekä beetakaroteenia. Parsasta saa myös keholle tärkeitä kaliumia ja ravintokuituja. Osa parsan kuiduista on inuliini-hiilihydraattia, mikä puolestaan on hyväksi suoliston bakteerikannalle.
Parsan sisältämä foolihappo on terveydelle tärkeä elementti, sillä keho tarvitsee sitä verisolujen tuotantoon. Lisäksi sen uskotaan ehkäisevän sydän- ja verisuonitaudeilta sekä tietyiltä syöviltä. Parsassa on runsaasti kaliumia ja kuitua, ja lisäksi se sisältää vähemmän tunnettua P-vitamiinia, joka vahvistaa verisuonten seinämiä.
Parsa on myös erittäin vähäkalorinen herkku, sillä se ei sisällä ollenkaan rasvaa eikä kolesterolia, ja sadan gramman annoksessa parsaa on vain minimaaliset 26 kaloria.
Kokeile parsareseptejä
Lähteet: Kasvikset.fi
(MTV3)