Suurimmalla osalla keskivartalolihavista suomalaisista on myös rasvamaksa. Varhainen puuttuminen kansantautiin voi säästää ihmisen vakavilta sairauksilta.
Ihminen määritellään keskivartalolihavaksi puhtaasti vyötärönympäryksen perusteella. Naisilla keskivartalolihavuudesta puhutaan, jos vyötärönympärys on yli 90 senttiä, miehillä riskiraja on 100 senttiä. Jos nämä luvut paukkuvat, on ihmisellä suurentunut riski sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabetekseen.
Ihmisen ruumiinrakenteeseen vaikuttavat suuresti perinnölliset tekijät, mutta myös sukupuoli.
– Miehillä vatsakkuus on yleisempi tapa lihoa ja naisilla ehkä päärynätapa. Mutta molemmissa löytyy päärynä- ja omenatyyppiä, Helsingin yliopiston professori ja HUS:n ylilääkäri Kirsi Pietiläinen kertoi Huomenta Suomessa keskiviikkona.
Päärynämallinen vartalotyyppi, jossa rasva kertyy pakaroihin ja reisiin, ei ole terveydelle yhtä haitallista kuin omenatyypin vartalo, jossa rasva kertyy keskivartaloon. Alavartaloon istahtanut rasva kun pysyy hyvin paikoillaan. Keskivartaloon kertynyt rasva puolestaan lähtee helposti kiertämään verenkierron mukana ympäri elimistöä, jolloin se haittaa esimerkiksi sydämen toimintaa kertymällä pieniin valtimoihin. Lisäksi keskivartalorasva pakkautuu joillain ihmisillä myös maksaan.
Varhainen puuttuminen voi säästää ennenaikaiselta kuolemalta
Aiemmin rasvamaksaa pidettiin keski-iän ylittäneiden tautina. Nykyään kuitenkin yhä nuoremmat sairastuvat. Pietiläinen nimeää ilmiön syyksi elintottumusten muutokset. Liikkumattomuus, ”höttöhiilarit”, tyydyttynyt rasva sekä ylimääräiset kalorit kerryttävät rasvaa maksaan.
Hyvä puoli rasvamaksassa on Pietiläisen mukaan se, että tauti on aluksi kiltti. Rasva menee helposti maksaan, mutta lähtee helposti myös pois, jos ihminen laihduttaa, muuttaa ruokavaliotaan terveellisemmäksi ja alkaa liikkua enemmän.
– Jos satakiloinen pudottaisi painoa 5 kiloa, jo kolmasosa maksan rasvasta poistuu. Jos taas laihtuu yli 10 kiloa, 80 prosenttia kaikesta maksan rasvasta on poistunut, Pietiläinen kertoo.
Koska rasvamaksa ei juuri oireile ennen kuin tilanne on todella vaikea, kannattaa ihmisten huolehtia, ettei heidän vyötärönympäryksensä ylitä riskirajoja.
Mikäli keskivartalolihavuuteen ja rasvamaksaan ei puutu, johtaa tilanne vähitellen tulehdukseen. Kun tulehdusprosessi on kestänyt riittävän monta vuotta tai vuosikymmentä, on uhkana maksakirroosi. Maksakirroosi on vakava sairaus, johon kuolee Suomessa vuosittain yli 500 ihmistä, kertoo Terveyskirjasto.
Lisäksi rasvamaksasta kärsivää uhkaavat aiemmin mainitut tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit.
Entä kuinka paljon rasvamaksasta kärsivä saa nauttia alkoholia? Katso koko haastattelu videolta.