Entinen kätilö Raija Kuusisto on nähnyt, miten äitiys on muuttunut 1960-luvulta nykyhetkeen. Vaistot ovat vaihtuneet kasvatusoppaiden pläräämiseen. Nykyään ollaan uusavuttomampia.
"Ennen osattiin paremmin". Vanha klisee tuntuu pitävän paikkansa, mitä äitiyteen tulee.
– Raskaus ja lapsen saaminen oli ennen luonnollinen, joka naisen elämään kuuluva asia. Se oli toki aina iso juttu, mutta ei siitä puhuttu. Vatsaa ei esitelty julkisesti, puhumattakaan kummun valokuvaamisesta. Raskautta pyrittiin päinvastoin piilottelemaan löysillä ja rypytetyillä mekoilla, Raija Kuusisto kertoo.
Äidit luottivat itseensä ja sairaaloiden tapaan hoitaa asiat.
– Ammattilaisten ratkaisuihin tyydyttiin ja mukauduttiin kyseenalaistamatta. Minusta tuntuu, että silloin lapsen saaminen oli pääasia. Vaikka olisi ollut kuinka rankkaa tai toivotut vivahteet jääneet toteutumatta, niin lapsen synnyttyä kaikki oli hyvin. Jokaista vaihetta ei analysoitu niin tarkasti.
Tietotulva hämmentää
1970-luvun lopulta lähtien tapahtui hiljainen muutos.
– Naiset alkoivat kyseenalaistaa sairaaloiden käytäntöjä. He lukivat Michael Odentin ja Frederick Leboyerin kirjoittamia kirjoja, lehtien yleisönosastoja sekä Kaksplussaa ja Vauvalehteä.
– Nykyään tietoa tulee jo niin paljon, että se suorastaan hermostuttaa. Yksi kirja sanoo yhtä, toinen toista, sydän kolmatta – mikä sitten lopulta on oikein ja mikä väärin, Kuusisto selittää naisten huolenaiheita.
