Ruotsin vallan aikaan suomalaisnaiset synnyttivät kotioloissa, ja vaikea koettelemus koitui monen kohtaloksi. Koulutetut kätilöt toivat naisille ison avun ja turvan ja pelastivat jopa ihmishenkiä yksinkertaisilla neuvoillaan. Olisitko sinä uskaltanut synnyttää esiäitiemme tavoin?
– Normaali alatiesynnytys oli silloin samanlainen kuin nykyäänkin, Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen toteaa.
Uudessa kirjassaan Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa hän valottaa kätilöiden elämää ja työsarkaa 1700-luvun Suomessa.
– Koulutuilla kätilöillä oli ymmärrys synnytyksen mekanismeista, naisen anatomiasta ja fysiologiasta. Kaupungeissa, joihin tuli koulutettu kätilö, äitiys- ja imeväiskuolleisuus laski merkittävästi.
Uskomus, jonka mukaan naiset synnyttivät saunan lauteilla, piti paikkansa vain maaseudulla. Kaupungeissa lapset syntyivät kotien sisätiloissa, ja sairaaloihin synnyttäminen siirtyi vasta paljon myöhemmin.
– Yllättävää kyllä, 1700-luvulla miehet olivat usein läsnä synnytyshuoneessa ja jopa avustivat ja tukivat naisia. Vasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella miehet hätistettiin pois synnytyksistä, Vainio-Korhonen kertoo.
– Aiemmin synnytettiin seisaaltaan tai istualtaan, mikä oli naiselle paljon miellyttävämpää. Medikalisaation myötä 1800-luvulla myös synnyttäviä naisia alettiin makuuttaa sängyssä.
Kivunlievitystä 1700-luvun malliin
Synnytystuskien lievitykseen oli omat konstinsa jo silloin, ja ne tiedetään tehokkaiksi tänäkin päivänä.
– 1700-luvulla käytettiin jo opiaatteja kivun lievitykseen. Ne ovat unikko-pohjaisia lääkkeitä, jotka nykyään luokiteltaisiin huumeiksi.
Sairaalalähteet paljastavat, että kivunlievityksen käyttö oli sangen yleistä. Tosin valtakunnan ensimmäinen ja pitkään ainoa synnytyssairaala avattiin vasta 1700-luvun lopulla Tukholmaan. Sielläkin synnyttäjät olivat useimmiten naisia, joilla ei ollut omaa perhettä eikä tukiverkkoa.
– Voisi kuitenkin ajatella, että kun kätilö oli kerran tottunut tiettyjen lääkeaineiden käyttöön koulutuksessaan, hän sovelsi niitä myös omassa työssään. Opiaatteja oli saatavilla ihan apteekeista, mutta ei kuitenkaan ihan varattomille, Vainio-Korhonen pohtii.
Lisäksi käytössä oli erilaisia kasvikunnasta peräisin olevia rohtoja ja yrttejä.
– Osalla uskottiin olevan rentouttava vaikutus, osan nopeuttavan synnytystä tai edistävän avautumista. Ne olivat ihan tavallisia mausteyrttejä, esimerkiksi rosmariinia.
Elämän ja kuoleman asia
Suomessa synnytys ei onneksi enää koidu kovinkaan monen naisen kohtaloksi, mutta toisin oli esiäideillämme. Äitiyskuolleisuus ja myös lasten imeväiskuolleisuus olivat tuolloin aivan toisella tasolla.
– Imeväiskuolleisuus, eli ensimmäisen elinvuoden aikana menehtyminen, oli jopa 40–50 prosentin luokkaa. Erilaiset taudit ja rokot veivät hirvittäviä määriä vauvoja. Äitiyskuolleisuus oli nykyiseen verrattuna korkea, mutta ei nyt mitään ihan katastrofaalista, Vainio-Korhonen asettelee.
Naisen anatomiaa tuntevilla kätilöillä oli suuri merkitys äitiyskuolleisuuden vähentämisessä. Koulutetut kätilöt kampanjoivat myös erästä maallikko-lapsenpäästäjien tuhoisaa neuvoa vastaan.
– Kansanomaiset lapsenpäästäjät eivät tunteneet supistusten merkitystä. Monissa Euroopan maissa kehotettiin ponnistamaan heti, kun supistukset alkavat, Vainio-Korhonen huokaa. Tosiasiassa ponnistaminen on vasta viimeinen vaihe, ja sen tarve tulee kuin luonnostaan ajallaan.
Jos synnytyksessä tuli ongelmia, keinot olivat vähissä. Ensimmäinen mekaaninen apuvälinen synnytyksiin olivat synnytyspihdit, jotka kehitettiin Ranskassa 1700-luvulla. Niistä ei kuitenkaan ollut juuri iloa Ruotsi-Suomen aikaan.
– Ensimmäinen keisarileikkaus, jossa äiti jäi henkiin, tehtiin vasta 1800-luvun lopulla. Silloin ei osattu nukuttaa eikä tunnettu bakteereja, Vainio-Korhonen muistuttaa.
Iso leikkaus merkitsi hengenlähtöä.
Äärimmäisissä tapauksissa pitkittyneessä, tuhoon tuomitussa synnytyksessä saatettiin joutua kutsumaan paikalle välskäri, jonka karmea tehtävä oli yrittää pelastaa edes äidin henki poistamalla syntymättä jäänyt vauva kohdusta, pala palalta.
Studio55.fi/Milja Atu
Suolikondomeja ja arsenikkia – Näin ehkäisy hoitui ennen vanhaan
Kuvat Kirsi Vainio-Korhosen kirjasta Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY),Colourbox