Tässä ajassa on valitettavasti paljon samaa kuin 90-luvun vaikeissa ajoissa, kirjoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies MTV Uutisille kirjoittamassaan kolumnissa.
Vuonna 1991 Suomessa elettiin vakavia aikoja. Rahamarkkinoiden vapauttaminen ja Neuvostoliiton kaupan loppuminen oli ajanut maamme vakavaan lamaan. Vahvan markan politiikka oli koetuksella.
Suomessa oli totuttu hoitamaan viennin kilpailukyvyn ongelmat devalvaatiolla. Jotta tältä olisi vältytty, pyydettiin Kalevi Sorsaa, pitkäaikaista entistä pääministeriä ja SDP:n puheenjohtajaa tekemään maallemme selviytymisohjelma. Sorsa teki esityksensä, mutta se äänestettiin kumoon SAK:n hallituksessa. Taisi Etelärannallakin olla sormensa pelissä.
Sorsan esityksen kaaduttua maa tahtomattaan ajautui devalvaatioon. Siinä vienti hyötyy, mutta kotimarkkinat korehtii. Monet yrittäjät olivat ottaneet valuuttalainaa ja devalvaation jälkeen lainasummat pomppasivat ylös ja yrityksiä ajautui konkurssiin.
Tuo ajanjakso on Suomen pimeää taloushistoriaa. Niin paljon silloin särkyi. Maa ajautui vielä syvempään ahdinkoon.
Yrityksiä kaatui. Työttömyys kasvoi. Korot pomppasivat ylös ja asuntoja laitettiin pakkomyyntiin. Ahdistus oli suuri.
Tässä ajassa on valitettavasti paljon samaa. Vaikeat ratkaisut tuntuvat ylivoimaisilta.
Kukaan ei osaa sanoa mikä on vaihtoehto, jos Kilpailukykysopimus kaatuu.
En minäkään, mutta epäilen että se on kansalaisille huomattavasti heikompi.
Kello käy. Sopimus pitää saada aikaan.
Siitä hyötyy Suomi ja suomalaiset.
Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto