Jonnalle ei löydy oman alan töitä: "Olen ymmärtänyt, että tämä on aika numeropeliä"

Työnhakija Jonna Määttä ei ole vielä löytänyt uutta uraa. Hänen alallaan viestinnässä ja markkinoinnissa jokaiseen työpaikkaan on runsaasti hakijoita.

– Olin viestintäkonsulttina töissä, sitten suhdanteiden takia viime keväänä [2024] jouduin työttömäksi, Määttä kuvaa.

Hän viimeisteli opintonsa ja alkoi sitten hakea täysipäiväisesti töitä.

– Vielä en ole päässyt työhaastatteluun, sitä odotellessa, Määttä kuvailee.

Lue myös: Saako palkasta kysyä työhaastattelussa? "Hakuprosessiin on turha kuluttaa aikaa, jos..."

"En enää ota sitä niin kauhean henkilökohtaisesti"

Määttä hakee koulutustaan vastaavaa työtä. Avoimia paikkojakin on ollut, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt.

– Ehkä elämä on jotenkin tässä hetkessä. Pitkäjänteisiä suunnitelmia on vaikea tehdä, kun tulevaisuudesta ei ole tietoa. Ei tiedä, missä tulee olemaan lähitulevaisuudessa, Määttä sanoo.

Työn hakeminen aiheuttaa innostuksen ja häpeän vaihtelua. Määttä on kuitenkin onnistunut mukauttamaan ajatteluaan.

– En enää ota sitä niin kauhean henkilökohtaisesti. Olen ymmärtänyt sen, että tämä on aika numeropeliä. Jos yhtä työpaikkaa hakee 200–400 työnhakijaa, todennäköisyydet eivät vain ole puolellani, Määttä sanoo.

Lue myös: Tällainen käytös ei sovi modernille työpaikalle: "Sitä pitäisi aina välttää"

Rekrytointipelko haittaa työnsaantia

YTK:n toimitusjohtaja Auli Hännisen mukaan YTK:n kyselyssä esiin nousi kolme työn hakemisen haastetta. Esimerkiksi työpaikan ja työnhakijan osaaminen ja halut eivät aina kohtaa.

– Osaaminen ei osu kohdilleen, työnantajien rekrytointipelot, ehkä ikäsyrjintäkin. Nämä kaikki saivat noin 20 prosenttia [vastauksista, eli tuo määrä] vastaajista oli sitä mieltä, että tällaisia ongelmia siellä on, Hänninen kuvaa.

Rekrytointipelko tarkoittaa, että yritys ehkä tarvitsisi työntekijää, muttei jostain syystä uskalla vielä palkata uutta henkilöä riveihinsä.

– Mitä pienemmistä yrityksistä puhutaan, sitä isompihan rekrytointipäätös on taloudellisestikin, Hänninen kuvaa.

Lue myös: Käyvätkö rekrytoijat vilkuilemassa työnhakijan someprofiileja? Asiantuntija vastaa: "Lain mukaan..."

"Onko se toimivin rekrytointiprosessi, jos on 300 hakijaa ja yksi valitaan?"

Työttömyys voi aiheuttaa nolouden tunnetta. Ihmisestä saattaa tuntua, että hän on epäonnistunut, työttömyys on omaa syytä. Osa pohtii, pitäisikö työttömyysjaksoa piilotella CV:ssä.

– Ja toisaalta: onko se toimivin rekrytointiprosessi, jos on 300 hakijaa ja yksi valitaan? Olisiko siinä jotakin kehitettävää, Hänninen sanoo.

Miksi Hänninen ei puhuisi hyvästä työhakemuksesta – mistä sen sijaan pitäisi puhua? Millainen "kokopäivätyö" työnhaku on? Katso koko keskustelu yllä olvalta videolta.

Lue myös: Miten aukot työhistoriassa kannattaa selittää? Asiantuntija antaa vinkit – "Voi tuntua hakijasta hurjalta sanoa"

Lue myös: Mitä olisi hyvä kysyä työhaastattelussa? "Ei kannata lähteä grillaamaan"

Katso myös: Kannattaako firman bileissä tarjota ilmaista viinaa? Lääkärit kertovat, kuinka työelämä altistaa päihdeongelmalle