Työhakemuksessa kannattaa korostaa aukkojen sijaan osaamista.
Miten toimia, jos työhistoriassa on selkeä aukko? Missä kohtaa hakuprosessia se kannattaa nostaa esille? Kiinnittävätkö rekrytoijat aukkoihin ja taukoihin selkeästi huomiota?
– Varmasti jossain määrin. Jos työhistoriassa on pidempiä taukoja, se herättää rekrytoivassa päässä kysymyksiä ja hakijana se on ihan hyvä tiedostaa, Duunitorin Recruitment Content Specialist Lotta Viljamaa kertoo.
Viljamaan mukaan tilannetta ei kannata kuitenkaan liiaksi pelätä tai jännittää, koska erilaiset tauot ovat varsinkin nykypäivänä yleisiä.
– Sitä on tietenkin hyvä miettiä siinä vaiheessa, kun töitä hakee, että mitä vastaa, jos niistä tauoista nousee kysymyksiä.
Vastaa artikkelin lopussa myös työnhakuun liittyviin kysymyksiin!
Mitä erilaisia syitä tauoille on?
Usein tyypillisin syy tauolle töistä ovat opinnot, mikä ei tietenkään ole varsinainen aukko työhistoriassa ja hyvästä CV:stä se on helposti nähtävissä.
– Esimerkiksi jos on aiemmin tehnyt uran toisella alalla ja lähtee sitten opiskelemaan jotakin toista alaa, niin työhistoriaan muodostuu näennäinen aukko.
Muita syitä ovat nykyisin hyvin tavalliset määräaikaiset työsuhteet, joiden välillä voi tyypillisesti olla jonkin verran taukoa tai esimerkiksi perhesuhteisiin liittyvät vapaat.
– Tai sitten voi joutua myös irtisanotuksi, mikä voi tuntua hakijasta hurjalta sanoa, mutta moni muukin hakija voi olla joutunut samanlaiseen tilanteeseen, eikä senkään kertomista kannata liikaa pelätä.
Lue myös: Laura oli valmiina työhaastatteluunsa, kuukausi vain oli väärä – yrityksen valaiseva sähköposti palautti ajantajun: "Halusin vajota maan alle"
Paljonko aukkoja kannattaa lähteä selittelemään ja missä vaiheessa hakuprosessia?
Se, missä kohtaa aukot työhistoriassa kannattaa nostaa esille – tai kannattaako nostaa ollenkaan– riippuu Viljamaan mukaan tilanteesta.
– Sellaisen työnhakijan, joka on valmistunut pari kuukautta sitten, eikä ole löytänyt heti ensimmäistä työpaikkaa, ei tarvitse selitellä, koska rekrytoija ymmärtää, että hän on ollut opiskelija.
Ylipäätään lyhyitä, parin kuukauden mittaisia aukkoja Viljamaa ei näe tarpeellisena avata.
Lue myös: Koulu takana, työura edessä? Johtajat antavat parhaat uravinkkinsä: "Kunpa olisin ymmärtänyt tämän nuorena"
Pidempiaikaiset tauot, varsinkin pitkän työuran omaavilla hakijoilla, voi Viljamaan mukaan lyhyesti avata.
– Ei mitenkään selitellä tai mennä liiaksi yksityiskohtiin, vaan kertoa lyhyesti rehellisen syyn. Jos asiaa ei haluta tuoda esille vielä CV:ssä, kannattaa valmistautua haastattelussa kertomaan, mitä on tuona aikana tehnyt.
Miten työnantajat reagoivat aukkoihin?
Siihen, miten työnantajat taukoihin suhtautuvat, ei voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta.
– Työnantajia, tilanteita ja toivottua osaamista on niin monia erilaisia. Joillain aloilla tauot varmasti kiinnostavat enemmän. Rekrytoijien ja rekrytoivien esihenkilöiden välilläkin on luonnollisesti eroa – toiset kiinnittävät aukkoihin enemmän huomiota.
Lue myös: Teinin työhakemus hylättiin – hylkäsi hylkäyksen ja pääsikin haastatteluun
Aukkoihin takertumisen sijaan voisikin Viljamaan mukaan miettiä, miten oma osaaminen sopisi avoinna olevaan tehtävään ja miten sen pystyisi tuomaan mahdollisimman tehokkaasti hakemuksessa ilmi. Kannattaa myös miettiä, onko työttömyyden tai muun tauon aikana tehnyt jotakin muuta mainitsemisen arvoista, esimerkiksi vapaaehtoistyötä tai vaikka opetellut uuden taidon.
Viljamaa nostaa esille myös erilaiset tavat hakea työtä.
– Esimerkiksi meillä[Duunitorilla] on tällainen CV:tön työnhakutapa, jossa ensimmäisessä hakuvaiheessa ei edes puhuta ollenkaan CV:stä. Haettavan työpaikan vaatimusten pohjalta määritellään tietyt hakukysymykset, esimerkiksi työhistoriaa, koulutusta tai osaamista koskien, joihin sitten hakija vastaa ja sillä perusteella hänestä saadaan tarvittavat tiedot ensimmäiseen hakuvaiheeseen.
Tauot ja aukot historiassa kannattaa siis havaita ja mahdollisesti selittää lyhyesti, mutta korostaa kuitenkin niiden sijaan omaa osaamistaan ja sopivuuttaan haettavaan tehtävään.