Käyvätkö rekrytoijat vilkuilemassa työnhakijan someprofiileja? Asiantuntija vastaa: "Lain mukaan..."

9:44
MTV Uutiset Livessä keskusteltiin siitä, miten menestyä työnhaussa.

Kuinka tärkeää osaa työnhakijan sosiaalisen median profiilit näyttelevät työnhaussa?

Sosiaalinen media on useimmille tapa ilmaista itseään ja pitää yhteyttä tuttaviinsa. Harva rakentaa tileistään ammatillisesti edustavia, vaikka leikillisesti usein pelotellaankin, että "mieti, mitä tuleva työnantajakin tästä ajattelisi".

Onko huomautus sittenkin aiheellinen? Käyvätkö rekrytoijat tosiaan katsomassa hakijan someprofiileja rekrytoinnin aikana?

– Tässä on periaatteessa ensimmäinen sudenkuoppa. Lain mukaan työnantaja ei saa rekrytointitilanteessa käyttää kuin työnhakijan antamia tietoja. Jos hakija ei ole itse laittanut hakemukseen someprofiilejaan, periaatteessa niitä ei saa käydä katsomassa, Oikotie Työpaikat johtaja Joonas Pihlajamaa kertoo.

Pihlajamaan mukaan toisaalta on hyvä tiedostaa, että kaikki rekrytoijat eivät tunnista kyseistä lakia kauhean hyvin.

– Voi olla, että tilit käydään kuitenkin katsomassa.

Selvitimme, millaisissa tilanteissa sosiaalisesta mediasta on hyötyä työnhaussa ja missä tilanteissa ne kannattaa suosiolla jättää mainitsematta hakemuksestaan.

Sosiaalinen media työnhakuun olennaisesti liittyvänä

Pihlajamaa kertoo, että Oikotie Työpaikkojen tuoreesta kävijätutkimuksesta ilmenee, että sosiaalisen median sovelluksia käytetään aktiivisesti työnhaussa. Palveluista varsinkin LinkedIn (42 prosenttia kävijöistä) ja Facebook (27 prosenttia kävijöistä) korostuvat.

Pihlajamaan mukaan on selvä vahvuus, jos LinkedIn-profiili on hyvässä kunnossa tai jos muissa somekanavissaan esittelee työhönsä liittyvää osaamista.

– Silloin tilit kannattaa jo hakemuksessakin mainita, Pihlajamaa toteaa.

Jos omat sometilit eivät oleellisesti liity työnhakuun, kannattaako ne silti tehdä edustaviksi?

– No kyllähän se kannattaa, erityisesti jos haluaa hakemukseensa väriä. Jos on vaikka erityisen tyytyväinen omaan Instagram-profiiliinsa, siitä voi tulla positiivinen mielikuva. Vähän samaan tapaan, kun hakemuksessa mainitaan harrastuksia.

Omannäköisellä sometilillä voi tuoda juuri omaa persoonaansa esille.

– Se on yksi tapa erottua. Toisaalta jos oma sometili ei ole niinkään työn kannalta oleellinen, sitä ei ehkä kannata hakemuksessa mainita.

Edustava profiili somessa on luonnollisesti oleellisempi sellaisia työtehtäviä hakiessa, joiden työnkuvaan esimerkiksi sisältyy someviestintää.

– Koodareille esimerkiksi voi hyvin riittää, että LinkedInissä on listattuna, missä on ollut töissä. Sekin jo houkuttelee riittävästi headhuntereita, Pihlajamaa muistuttaa ja kehottaa olemaan liialti stressaamasta asiasta.

Oleellisimmat sometilit työnhaun kannalta

LinkedInin rooli on nykyään vähän sama, kuin aikaisemmin ansioluettelon, eli CV:n. Profiiliin voi kerätä tietoa aikaisemmista töistä, koulutuksista ja kursseista.

– Se toimii ikään kuin käyntikorttina aiemmasta urasta. Siinä mielessä kannattaa panostaa ainakin siihen, että profiili olisi mahdollisimman kattava, jos haluaa hyödyntää sitä työnhaussa, Pihlajamaa vinkkaa.

Moni kokee, että ei osaa tuottaa ”linkedinmäistä” sisältöä. Riittääkö, että palvelussa on oma profiili, vai pitäisikö pyrkiä olemaan myös aktiivinen keskustelujen aloittaja ja kommentoida muiden aloituksia?

– Moni on sitä sanonutkin, että on aika rasittavaa, jos siellä pitää olla koko ajan herättelemässä keskustelua ja täynnä energiaa. Omasta mielestäni LinkedIn-käyttäjät jakaantuvat kahteen ryhmään: suurimmalle osalle riittää, että on kattava työhistoria profiilissa, jonka voi jakaa potentiaaliselle työnantajalle, jolloin ei välttämättä tarvitse päivittää CV:tä pdf-muodossa. Osa asiantuntijoista rakentaa julkaisujen ja keskustelun avulla omaa asiantuntijuuttaan ja LinkedIn on yksi tapa tehdä sitä.

Keskustelujen aloittamisessakin on Pihlajamaan mukaan kaksi tapaa: joko tekee sisältöä, joka on kaikkia miellyttävää tai polarisoivampaa, josta muut palvelun käyttäjät voivat olla sitten puolesta tai vastaan.

Pihlajamaan mukaan myös Facebook ja Instagram ovat sellaisia sovelluksia, joista tavoitellaan työnhakijoita LinkedInin ohella.

Voiko sometilillä olla jotain, jota rekrytoijat katsoisivat ”huonolla silmällä”?

Jos rekrytoija tai headhunter päätyy tutkimaan työnhakijan someprofiileja, voiko siellä olla jotain sellaista sisältöä, minkä potentiaalinen työnantaja tulkitsisi ”varoitusmerkkinä”?

Pihlajamaan mukaan varsinkin headhunterit katsovat ammatilliseen osaamiseen liittyvää kommentointia, eli onko henkilö keskustellut esimerkiksi jostakin, joka liittyisi haettavaan työnkuvaan.

– Yleinen viestinnän sävy siinä, mitä somessa jakaa, voi olla sellainen, mitä rekrytoijat katsovat. Osaako henkilö esimerkiksi puhua yleisölleen ja viestiä kohteliaasti?

Potentiaalinen varoitusmerkki voisi Pihlajamaan mukaan olla, jos henkilö pääasiassa kiistelee somessa kärkkäillä ja voimakkailla mielipiteillä. Työnantaja ei välttämättä ajattele, että tällainen henkilö olisi hyvä tiimipelaaja.

– Siinä vaaditaan myös rekrytoijalta tilanteenlukutaitoa, koska ihmisillä on myös oma elämä, eikä saisi liikaa vetää johtopäätöksiä somen perusteella.

Jos omat sometilit eivät ole työnhaun kannalta oleellisia, Pihlajamaa kehottaa laittamaan yksityisasetukset niin, että voi olla rauhassa oma itsensä sosiaalisessa mediassa.

Työpaikan voi myös löytää somen kautta

Sosiaalinen media toimii nykyään myös toiseen suuntaan, sillä useista työpaikoista myös ilmoitetaan somessa. Pihlajamaan mukaan joitain työtarjouksia voikin mennä ohi, jos ei seuraa lainkaan sosiaalista mediaa.

– Yrityksille tarjotut somemarkkinoinnit ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Viisi vuotta sitten tuli ajatus, että sosiaalisen median kautta voisi löytää työnhakijoita ja monelle se on nyt perustoimintaa olla somessa, Pihlajamaa kertoo.

Pihlajamaan mukaan sosiaalinen media on nykyisin työpaikkailmoitusten osalta vähän samanlainen kanava kuin sanomalehti ennen. 

– On ollut mielenkiintoista, että työnhaku elää sosiaalisten median kanavien mukana. Instagram tuli Oikotien somekampanjoihin pari vuotta sitten ja nyt tuntuu siltä, että on jo ihan valtavirtaa, että siellä julkaistaan avoimia työpaikkoja. Seuraava aalto voi olla TikTok, joka tavoittaa esimerkiksi kesätyötä  hakevia nuoria.

Pärjääkö työnhaussa, jos ei ole lainkaan sometilejä?

Suomalaisista vain osa on LinkedInissä ja työpaikkaportaaleja selataan edelleen alasta riippumatta. Pihlajamaan mukaan LinkedInin käyttö korostuu asiantuntija-, markkinointi- ja viestintäaloilla.

Julkisella puolella työskentelevillä ei ole välttämättä lainkaan someprofiileja ja asiantuntijatyönkin voi Pihlajamaan mukaan hyvin saada myös ilman LinkedIn-profiilia.

– Ei somen käyttö ole pakollista. Ehkä nykyään, kun kiinnitetään muutenkin enemmän huomiota yksityisyyteen, myös rekrytoijat ymmärtävät, että ei välttämättä haluta käyttää somea, Pihlajamaa sanoo.

Somen käyttö työnhaussa korostuukin juuri esimerkiksi media- ja viestintäalalla työskentelevillä, jos some kuuluu olennaisesti työnkuvaan.

Toisaalta sosiaalista mediaa voi käyttää puhtaasti vaan työtehtäviin.

– Some on keino erottautua, mutta erottautua voi myös monilla muilla tavoilla.

Alla näet työnhakuun liittyviä kysymyksiä. Vastaa kysymyksiin ja pyrimme selvittämään tulevissa jutuissa eniten lukijoita askarruttavat ongelmakohdat.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja