Yhä useampi suuntaa Suomesta työn perässä ulkomaille, koska kotimaan työmarkkinat koetaan toivottomiksi. MTV Uutiset haastatteli ulkomaille lähteneitä osaajia. Heillä ei ole aikomusta palata takaisin Suomeen.
Moni suomalainen lähtee työn perässä ulkomaille – ja jää sille tielleen. Näin kävi esimerkiksi suomalaiselle Juho Pätölle, 43, ja hänen kiinalaiselle vaimolleen Milla Lille, 32.
He muuttivat Tanskan Billundiin töiden perässä vuonna 2024.
Pättö ja Li palasivat Kiinasta työkomennukselta Suomeen vuonna 2023. Pätöllä on insinööritausta ja MBA-tutkinto Aalto-yliopistosta. Kiinasta kokemusta karttui start-upissa, jossa hän johti liiketoimintaa Aasiassa.
– Lähetin noin 60-80 hakemusta, mutta lopulta työ löytyi verkostojen kautta. Ei työnsaanti ollut paluumuuttajana helppoa itsellekään, puolisen vuotta siinä meni, Pättö kertoo.
Pätön vaimolle, joka on graafinen suunnittelija, työpaikan löytäminen Suomesta oli käytännössä mahdotonta. Hän lähetti lukuisia hakemuksia avoimiin työpaikkoihin ja suoraan yrityksiin, mutta pääsi vain yhteen haastatteluun.
Yli puolessa tapauksista Li ei saanut minkäänlaista vastausta hakemuksiinsa.
Ennen Suomeen muuttoa Li työskenteli Kiinassa kansainvälisille maailman suurimmille bränditaloille. Hänellä on kaksi maisterintutkintoa, yksi Kiinasta ja yksi Yhdysvalloista.
Kun vaimo ei löytänyt töitä, pariskunta alkoi pohtia lähtöä.
– Olihan se synkkää, vaimollani on tosi hieno kansainvälinen ura, eikä hän silti saanut edes vastausta työhakemuksiinsa. Luulisi, että Suomessakin olisi käyttöä tällaiselle osaamiselle, Pättö sanoo.
Li ei puhu suomea. Hän tiedostaa, että Suomessa suomen kieli on tärkeää, mutta kokee huolestuttavaksi sen, ettei kansainväliselle hakijalle löydy työtä.
Kuukausien tuloksettoman työnhaun jälkeen Li palasi työskentelemään kansainväliselle yritykselle Kiinassa ja haki samalla paikkoja Euroopasta, läheltä Suomea.
Lopulta Li löysikin nopeasti mielenkiintoisen työpaikan Tanskasta. Se oli ensimmäinen paikka, jota hän haki. Nopean rekrytointiprosessin jälkeen paikka oli hänen.
Nyt Li ja Pättö työskentelevät molemmat yhdelle maailman isoimmista brändeistä Tanskan Billundissa.
Viikossa uusi työpaikka?
Tilastokeskus uutisoi tällä viikolla, että 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku nousi elokuussa 10 prosenttiin.
Työllisiä oli samassa ikäryhmässä 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä taas 53 000 enemmän.
Suomen talouden pysähtyneisyys, korkea työttömyys ja näköalattomuus ajavat ihmisiä etsimään parempia mahdollisuuksia muualta. Verkostoitumispalvelu LinkedIn on tällä hetkellä täynnä tarinoita suomalaisista, jotka ovat hakeneet kymmeniä tai jopa satoja työpaikkoja tuloksetta.
Osa kertoo, että kun hakualuetta on laajennettu, työtarjous on irronnut esimerkiksi Norjasta, Tanskasta tai Ruotsista yllättävän nopeasti. Ulkomaille saatetaan lähteä todella lyhyenkin rekrytointiprosessin jälkeen.
Yksi heistä on Susanna Koljonen, 32.
Koljosella kamelin selkä katkesi tänä kesänä. Hän oli jälleen saanut hylkäyssähköpostin työpaikasta, jota oli hakenut. Olo oli epätoivoinen. Pian hän olisi saamassa karhukirjeitäkin.
– Se oli painajaismaista, olin lamaantunut. En keksinyt enää, mitä tehdä. Kun se on koko ajan sitä hakemista, alkaa hajoilla ja ajatella, että ei tästä tule mitään, Koljonen sanoo.
Viimeisin yhdeksän kuukauden työttömyysjakso sulatti kaikki Koljosen säästöt, joten hän tiesi, että töitä oli pakko löytää. Opintolainaa oli jäljellä, ja vuokra ja muut kulut piti maksaa.
– Hakijamäärät työpaikkoihin Suomessa ovat sellaisia, että todennäköisyys saada työ on aika pieni. Kilpailu on valtavaa, ja kerta toisensa jälkeen tulee hylkyviesti. Jopa laivayhtiön hyttisiivoojaksi hakee tuhansia ihmisiä.
Koljonen on media-alan sekatyöläinen ja tehnyt pitkään pätkätöitä niin omalla kuin ravintola-alalla.
“Enää ei tarvitse stressata taloudesta”
Eräs alkukesän päivä oli käänteentekevä Koljosen työnhaussa. Hän törmäsi Töihin Norjaan -palveluun ja päätti, että kokeilee työnhakua Norjasta.
Koljonen halusi vakituisen työn, eikä suostunut enää pätkä- ja osa-aikatöihin.
Hän laajensi työnhakualueeksi koko Norjan ja selasi työnhakusivustot ja vuokratyöfirmat tarkkaan ja lähetti useita hakemuksia englanniksi.
Pian sähköpostiin kilahtikin työtarjous vakituisesta työstä Ålesundista aivan Norjan länsirannikolta. Koljosen tehtävänä olisi fileoida norjalaista lohta kalatehtaalla.
– Olin haaveillut jostakin tällaisesta ja pikkutytöstä asti halunnut ulkomaille töihin, mutta kun työ piti ottaa vastaan, sydämeni hakkasi ja paniikki iski.
Nyt Koljosella on takanaan muutaman viikon työputki Norjassa. Alun selviytymisjakson jälkeen arki on lähtenyt Norjassa hyvin käyntiin.
– Olen miettinyt sitä, mihin olisin Suomessa jäänyt, ja tämä on kuitenkin kokonaisuutena parempi. Nyt minulla on vakautta, ja voin miettiä, mitä alkaa tehdä yrittäjänä. Haaveissani on työskennellä videoiden parissa.
Koljosen mukaan suomalaisten keskusteluissa työllisyydestä paistaa epätoivo.
– Minua harmittaa tosi paljon heidän puolestaan, ei sitä ole helppo lukea. Pystyn hyvin myös ymmärtämään niitä, jotka lähtevät, ja nostan hattua jokaiselle, joka lähtee.
“En ole koskaan saanut työtä yhtä helposti”
Nuorten kohdalla työllisyystilanne Suomessa on erityisen vaikea. MTV Uutiset kertoi helmikuussa, että pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on yli kaksinkertaistunut.
Kesäkuussa työllisyyspalveluiden rekisterissä oli 75 000 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa.
Lue myös: Työllisyys heikkeni roimasti elokuussa – asiantuntija: "Yhtä korkeaa työttömyysastetta ei löydy"
Joonas Oksanen, 29, ei jäänyt odottelemaan tilanteen paranemista kotimaassa, vaan teki oman ratkaisunsa vuoden alussa. Lyhyen ajan sisällä hän on onnistunut saamaan työpaikan Tanskasta peräti kahdesti.
Oksanen, joka on koulutukseltaan restonomi, oli hakenut lukuisia eri paikkoja Suomesta ilman tulosta.
– Yleensä kului aina monta viikkoa aina, kunnes lopulta tuli “ei kiitos”. Vuoden vaihteessa tuli olo, että nyt jotain uutta, hän kertoo.
Asiaa, siipien kokeilemista ulkomailla, oli mietitty puolison kanssa jo monta vuotta, joten lopullinen päätös oli helppo tehdä.
– Päätimme, että jos jompi kumpi saa työtä, lähdemme.
Samoihin aikoihin Oksanen muutti työnhakutaktiikkaansa ja vaihtoi LinkedInissä sijainnikseen Kööpenhaminan. Toiminto avasi hänelle täysin uuden maailman.
– Kun vaihdoin sijainnin, sitä työtä vain oli tarjolla paljon enemmän.
Oksanen haki muutamaa paikkaa, ja lopulta työpaikka napsahtikin nopeasti.
– En ole koskaan saanut työtä yhtä helposti. Hain paikkaa perjantaina ja laitoin samalla sähköpostia yrityksen myyntipäällikölle. Hän laittoi heti viestiä ja buukkasi suoraan Teams-haastattelun seuraavalle maanantaille. Perjantaina, tasan viikko hakemuksen lähettämisestä, minulla oli työsopimus sähköpostissa.
“Miten voi prosessi toimia noin”?
Vain muutama kuukausi Kööpenhaminaan muuton jälkeen Oksanen menetti uuden työpaikkansa, kun yritys irtisanoi väkeä.
Hän oli kuitenkin avovaimonsa kanssa jo päättänyt, että luovuttaminen ei tule kysymykseenkään. Koti oli nyt Kööpenhaminassa.
Seuraava rekrytointiprosessi oli lähes yhtä nopea kuin ensimmäinen. Oksanen laittoi mielenkiintoiselle yritykselle hakemuksen ja puolitoista viikkoa siitä hänellä oli uusi työsopimus kirjoitettu.
Nyt, kun Oksasella on takana kaksi rekrytointiprosessia, hän kertoo olevansa itsekin yllättynyt siitä, miten helposti ja nopeasti kaikki on toiminut.
– Molemmat rekryt ovat olleet tosi sujuvia, ei mitään 400 kysymyksen patteristoa tai ennakkotehtäviä ja monen päivän valmistautumista haastatteluihin, kuten Suomessa. Teamsissä ollaan juteltu siitä, kuka olen ja mitä teen.
Suomessa tuttavat ja ystävät ovat ihmetelleet, miten prosessi voi toimia noin. Oksanen sanookin, että Tanskan työkulttuuri toimii, kuten Euroopan Yhdysvallat.
– Täällä on helppo palkata, mutta helppo myös antaa kenkää.
Lue myös: THL tahtoo eroon työttömien sanktioista ja velvoitteista - "Eivät ole edistäneet työllistymistä"
Lähtijöitä on paljon
Juho Pättö ja Milla Li eivät näe, että he olisivat palaamassa Suomeen ainakaan lähiaikoina. Elämä on nyt Tanskassa.
– Täältä ei löydy marjoja ja sieniä, mutta muuten emme ikävöi Suomea, Pättö nauraa.
Pätön mukaan tilanne Suomessa on todella synkkä varsinkin työttömille työnhakijoille.
Hänestä työpaikan saaminen tässä tilanteessa vaatii tosi hyvää tuuria ja hyviä suhteita, mutta jos ei tunne ketään etukäteen, työtä voi olla mahdotonta saada.
Pättö on pannut myös merkille, että Suomesta lähtijöitä on tällä hetkellä todella paljon. Hän kannustaa työnhakijoita Suomessa laajentamaan hakua, jos oma tilanne ei näytä valoisalta.
– Matkailu avartaa. Maailmalla näkee erilaisia työkulttuureja. Ja ei sen tarvitse olla lopullista, mutta laakereille ei kannata jäädä lepäämään.
Myöskään Joonas Oksanen ei ole puolisoineen näillä näkymin palaamassa Suomeen.
– Teimme lähdön hetkellä lupauksen, että viivymme täällä vähintään kaksi vuotta, mutta mitään maksimia emme ole määritelleet. Olemme päässeet tosi hyvin kiinni yhteiskuntaan, meillä on täällä verkostoa ja kaupunki on tuttu, hän sanoo.
Työpaikka ulkomailta? Näin laajennat työnhakua LinkedIn-palvelussa
Mene profiiliisi LinkedInissä. Klikkaa kohtaa “Valmis työhön” tai englanniksi “Open to work”. Valitse Työpaikkojen sijainnit -osiosta itseäsi kiinnostavat kaupungit kohtaan (lähityö) ja (etätyö). Tarkista myös muut asetukset.
Työhaastattelutilanteessa kannattaa tehdä selväksi, että oma tavoite on muuttaa kyseiseen maahan.
Suomalaisten on helppoa lähteä toiseen Pohjoismaahan töihin. Ilmoitus muutosta tehdään DVV:lle, Postille ja Kelalle. Viisumia ei tarvita, koska työvoimalla on Pohjoismaiden välillä vapaa liikkuvuus.
Asunnon saaminen voi olla vaikeaa, ja etenkin Kööpenhaminassa hinnat ovat korkealla.