Juorun kohteena oleminen tekee ihmisestä ulkopuolisen, vaikkei hän kuulisikaan, mitä hänestä puhutaan.
Tiiviin työtiimin kahvipöytäkeskustelu livahtaa helposti huhupuheiden puolelle. Kuulitteko, että se...? Ai, minä kyllä kuulin, että se sittenkin...!
Kun puhutaan ihmisestä, joka ei itse ole paikalla, toimintaa kutsutaan juoruiluksi. Se on pelkkä sana, joka kuitenkin on aikojen saatossa kerännyt itseensä negatiivisen kaiun.
– Juoruilu-sana viittaa aina vähän siihen, että puhutaan henkilökohtaisia, usein negatiivisia asioita henkilöstä, joka ei ole paikalla. Se ei kyllä sovi modernille työpaikalle, työnhakupalvelu Duunitorin työnantajakuvakonsultti Antti Hyrkäs sanoo.
Vaikka ihminen ei koskaan kuulisi hänestä puhuttuja asioita, juoruilu tekee hänestä ulkopuolisen. Huhupuheiden levitteleminen myös antaa ymmärtää, että töissä on sallittua puhua ihmisten asioista silloinkin, kun he eivät ole paikalla.
– Sitä pitäisi aina välttää. Jos työpaikan kulttuurissa ihmisten asioista puhutaan selän takana, töihin alkaa nopeasti syntyä tulehtuneita välejä ja epäluuloa ihmisten välille. Kannattaa ilman muuta välttää juoruilua, ellei siinä ole selkeästi jotain rakentavaa tai positiivista sisältöä.
