Iltaisin muurahaiset kiipeävät pitkin monen suomalaisen jalkoja – tästä mystisessä oireyhtymässä on kyse
6:23Unen laiminlyönti voi kostautua karulla tavalla. Videolla kerrotaan, millä kaikilla tavoilla univaje rapauttaa terveyttä.
Julkaistu 03.11.2021 07:11
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Levottomat jalat on yleinen vaiva etenkin suomalaisessa väestössä. Moniin sairauksiin liittyvän oireyhtymän pohjimmaista syytä ei tiedetä.
Menet nukkumaan toiveissa hyvät yöunet. Keho kuitenkin päättää toisin. Jaloissa alkaa tuntua vaikeasti kuvailtavaa epämiellyttävää tunnetta – vähän kuin niitä pitkin kävelisi muurahaisia. Ainoa tapa helpottaa tuntemusta on liikutella jalkoja tai nousta sängystä ja kävellä. Ei kovin rauhoittavaa.
Levottomat jalat on tavallinen vaiva, jota esiintyy 5–15 prosentilla väestössä. Suomalaisilla vaiva on todella yleinen, kertoo neurologiaan erikoistuva yleislääkäri Eemil Partinen Terveystalosta. Levossa ilmenevistä ja päivällä helpottavista inhottavista tuntemuksista kärsii hänen mukaansa jopa 15 prosenttia suomalaisista.
Oireyhtymä yleistyy iän myötä ja on naisilla miehiä tavallisempi. Vastaanotolle levottomien jalkojen vuoksi hakeutuva potilas onkin tyypillisesti iäkkäämpi henkilö, ennemmin nainen kuin mies.
Pohjimmaista syytä levottomien jalkojen ilmenemiselle ei tiedetä, vaikka ilmiöstä on tehty havaintoja jo 1600-luvulla.
Levottomat jalat liittyy mahdollisesti hermoston dopamiinijärjestelmän toimintaan ja vaiva on osin perinnöllinen. Suomalaisilla näyttää olevan geneettinen alttius levottomiin jalkoihin. Erityisesti alle 40-vuotiaana sairastuminen viittaa periytyvään oireyhtymään, kertoo . Myös lasten "kasvukivut" voivat liittyä levottomiin jalkoihin.
Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine, jonka eritys hidastuu iän myötä. Dopamiini vaikuttaa muun muassa sisäisen kellon toimintaan, liikkeiden ja tunteiden säätelyyn, kivun ja mielihyvän kokemuksiin sekä oppimiseen.
Raudanpuutteen uskotaan vaikuttavan dopamiinin määrään ja vapautumiseen. Kivennäisaineen puute voikin aiheuttaa levottomia jalkoja. Tämä selittää esimerkiksi raskaana olevien naisten oireilua.
Partisen mukaan on pohdittu, voisiko pohjoinen sijainti selittää perintötekijöiden lisäksi levottomien jalkojen suurta ilmaantuvuutta eurooppalaisessa väestössä. Jotkut ovat esittäneet, että altistuminen auringonvalolle voisi nostaa dopamiinitasoja.
Levottomat jalat on yleinen vaiva esimerkiksi Parkinson-potilailla.Shutterstock
Levottomat jalat on itsenäinen, elämänlaatua heikentävä oireyhtymä, mutta se voi liittyä myös moniin sairauksiin.
Esimerkiksi Parkinsonin taudin taustalla vaikuttaa samainen dopamiinijärjestelmä, ja levottomat jalat onkin yleinen vaiva potilailla. Partinen kuitenkin toppuuttelee, etteivät levottomat jalat ole välttämättä merkki uhkaavasta sairastumisesta:
– Levottomat jalat on niin yleinen ja Parkinsonin tauti harvinainen.
Levottomia jalkoja ilmenee keskimääräistä useammin myös esimerkiksi reumapotilailla, diabeetikoilla sekä munuais- tai maksasairauksista ja tietyistä syöpätaudeista kärsivillä. Partinen kertoo, että osaan sairauksista liittyy neuropatiaa eli ääreishermoston toimintahäiriöitä. Myös sairauksiin kytkeytyvät aineenvaihdunnalliset syyt sekä lääkitys voivat aiheuttaa nukkumista haittaavaa oireilua.
– Todennäköisesti ilmiö selittyy sairauksiin liittyvillä tiloilla, jotka altistavat levottomille jaloille, tai sitten taustalla on sekoittavia tekijöitä.
Levottomille jaloille on tyypillistä, että oireilu ilmenee nimenomaan levossa.COLOURBOX
On hyvä huomata, että aina epämiellyttävät tuntemukset jaloissa eivät ole merkki levottomista jaloista. Myös esimerkiksi suonenveto, suonikohjut, neuropatia, akatisia eli lääkkeiden aiheuttama kävelypakko ja puutuminen voivat näyttäytyä epämiellyttävinä tuntemuksina.
Levottomille jaloille on tyypillistä, että oireilu ilmenee levossa – usein nimenomaan iltaisin nukkumaan mennessä. Epämiellyttävä tuntemus ei liity mihinkään tiettyyn asentoon. Raajojen liikuttelu helpottaa levottomista jaloista kärsivän oloa hetkellisesti.
Terveyskirjaston mukaan varsinaisesta levottomien jalkojen oireyhtymästä voidaan puhua, kun vaiva ilmenee ainakin kolmesti viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan. Partisen mukaan suurimmassa osassa diagnooseja kyseessä on veteen piirretty viiva – sama mekanismi voi olla oireiden taustalla, vaikka vaivasta kärsisi harvemmin.
Esimerkiksi stressi, kahvi ja alkoholi voivat aiheuttaa tai lisätä levottomien jalkojen oireita. Tutkimuksiin Partinen kehottaa hakeutumaan, jos levottomat jalat alkavat vaikuttaa hyvinvointiin tai jos tuntemukset alkavat yhtäkkiä uutena oireena.
Jos levottomat jalat häiritsevät pahasti unta, kannattaa vaivaan hakea apua.Copyright (c) 2017 Koldunov/Shutterstock. No use without permission.
Levottomien jalkojen taustalla vaikuttavaan dopamiinijärjestelmän toimintaan vaikuttavat perimän lisäksi ihmisen elintavat – joskin jälkimmäiset vain lyhytaikaisesti. Liikunta, päihteettömyys ja mielihyvää tuovien asioiden tekeminen voivat vähentää levottomien jalkojen oireita.
Säännöllinen liikunta voi auttaa levottomien jalkojen oireisiin. Ennen nukkumaanmenoa kannattaa kuitenkin välttää runsasta liikkumista. Illalla tulisi pysyä erossa myös kofeiinin ja alkoholin nauttimisesta sekä tupakoinnista. Rauhallinen nukkumapaikka ja sopiva lämpötila auttavat saamaan unenpäästä kiinni.
Partinen kertoo, että osa potilasta saa apua avantouinnista, toiset taas lämpöhoidoista. Rentoutumisharjoituksilla voidaan puolestaan vaikuttaa siihen, miten kehossa aistitaan kipua.
Jos levottomien jalkojen taustalta paljastuu raudanpuutetta, voi rautalisän käyttö helpottaa oireisiin. Jotkut ovat kokeneet saavansa apua myös muista lisäravinteista, kuten magnesiumista, E-vitamiinista ja foolihaposta, mutta näiden tehosta ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä. Akupunktion tehosta ei siitäkään ole luotettavaa todistusaineistoa, mutta värinään perustuva hoito voi parantaa potilaiden unen laatua.
Mikäli levottomat jalat -oireyhtymä alkaa haitata pahasti nukkumista ja heikentää elämänlaatua eikä omahoidosta ole apua, voidaan vaivaa hoitaa myös keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä.
