Punkkikausi alkoi tänä vuonna varhain lämpimän kevään takia.
Suomessa on havaittu tänä kesänä runsaasti sekä puutiaisia että taigapunkkeja. Punkkien aktiivisuuskausi alkoi tänä vuonna erityisen aikaisin, kun lumet sulivat ja lämpötilat nousivat nopeasti laajoilla alueilla.
– Puutiaisia ja taigapunkkeja vaikuttaa olevan tänä kesänä runsaasti monilla alueilla. Yleisesti määrät ovat selvästi nousseet verrattuna esimerkiksi 2000-luvun alun tilanteeseen, kertoo Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtori Tero Klemola MTV Uutisille.
Turun yliopisto kerää tällä hetkellä kansalaisilta punkkinäytteitä eri puolilta Suomea selvittääkseen puutiaisten ja taigapunkkien levittämien taudinaiheuttajien lajistoa ja esiintymistä. Näytteiden avulla tutkijat seuraavat, miten punkkien ja tautien levinneisyys on muuttunut viime vuosien aikana.
Turun yliopiston tiedotteesta selviää, että etenkin taigapunkkeja on ollut runsaasti liikkeellä, mutta niiden aktiivisuuden odotetaan laskevan juhannuksen jälkeen. Puutiaiset sen sijaan aktivoituvat vasta vähän korkeammissa lämpötiloissa keväisin, mutta jatkavat aktiivisuuttaan aina syys-lokakuulle.
Punkit levittävät vaarallisia tauteja eli bakteeriperäistä borrelioosia ja virusperäistä puutiaisaivotulehdusta. Jälkimmäistä vastaan on olemassa rokote. Bakteerien aiheuttamia infektioita hoidetaan antibiooteilla.
Punkkien määrä on jatkanut kasvuaan jo vuosikymmeniä, mikä näkyy myös borrelioosi- ja TBE-tapausten tilastoissa.
Klemolan mukaan Keski-Suomessa ja pohjoisempana punkkikausi käynnistyi poikkeuksellisen varhain, mutta ilmiö ei ole biologisesti yllättävä. Aikainen kevät tarkoittaa yleensä myös aikaista punkkikautta.
– Etelässä tämä on ihan normaalia, mutta Keski-Suomessa ja pohjoisempana punkkikausi alkoi mielestäni melko aikaisin, Klemola arvioi.
Näin poistat punkin punkkipihdeillä. Juttu jatkuu videon alla.
0:35Punkin imukärsä voi jäädä ihoon. Videolla lääkäri Ridha Bennour näyttää, kuinka punkki poistetaan oikeaoppisesti.
Suomessa esiintyy kaksi ihmiselle haitallista puutiaislajia: tavallinen puutiainen ja taigapunkki eli Siperian puutiainen.
– Taigapunkkeja on tosiaan ollut nyt runsaasti, Klemola myöntää.
Klemola arvioi, että taigapunkille tyypillisillä alueilla eli Keski-Suomessa, länsirannikolla ja Itä-Suomessa aikainen kevät on ollut sille suosiollinen.
– Talvehtiminen on varmasti sujunut myös hyvin.
Käytännössä erot puutiaisen ja taigapunkin välillä ovat pienet. Ne pystyvät elämään luonnossa samoilla alueilla ja molemmat voivat levittää samoja taudinaiheuttajabakteereita ja -viruksia.
Klemola muistuttaa, että olipa kyseessä taigapunkki tai puutiainen, ei niiltä suojautuminen tai toimenpiteet eroa toisistaan.
– Lajit ovat paljain silmin katsottuna samannäköisiä, joten harvoin edes tiedetään, kumpi lajeista pisti, Klemola summaa.
Molemmilla lajeilla on myös samat isäntäeläimet eli luonnonvaraiset nisäkkäät ja linnut sekä lemmikki- ja kotieläimet.
Punkkien levinneisyysalue on laajentunut vuosien varrella, ja nykyisin niitä esiintyy enemmän tai vähemmän lähes koko Suomessa Etelä-Lappiin asti.
– Ilman yksityiskohtaista, tieteellisesti tarkkaa ja samoin menetelmin toistettua lakanapyyntiä on mahdotonta sanoa, millä alueilla on enemmän tai vähemmän punkkeja kuin edeltävinä vuosina, Klemola kertoo.
Pohjoisimmassa Lapissa elinvoimaisia punkkipopulaatioita ei vielä ole, ja yksittäiset löydökset voivat olla peräisin etelämmästä esimerkiksi lemmikkien mukana kulkeutuneita yksilöitä.
– Yleisesti eniten punkkeja on rannikoilla, saaristoissa ja vesistöjen läheisyydessä, mutta erot voivat olla suuria jopa muutaman kilometrin säteellä.
Toisin sanoen Klemolan mukaan kattavaa "punkkitilannetta" on vaikea yleistää koko Suomeen. Turun yliopiston vastaanottamista näytteistä on olemassa päivittyvä kartta Punkkipankki.fi -sivustolla.
Näin löydät punkit koiran turkista puhelimella. Juttu jatkuu videon alla.
1:02Katso videolta, kuinka käänteinen värisuodatin voi paljastaa koiran turkissa lymyilevän punkin.
Turun yliopistoon on saapunut jo useita tuhansia punkkinäytteitä eri puolilta Suomea.
– Satoja kirjeitä tulee joka viikko. Kiitokset kaikille lähettäjille, sanoo Klemola.
Näytteiden rekisteröinti ja lajinmääritys on parhaillaan käynnissä, ja kartta päivittyy lajikohtaiseksi. Punkkien käyttäytymisessä tai elintavoissa ei ole havaittu muutoksia, jotka vaikuttaisivat ihmisten riskiin saada punkinpurema.
Punkkilive-havaintopalveluun on puolestaan ilmoitettu tämän vuoden aikana jo yli 14 000 havaintoa Pohjois-Pohjanmaan taigapunkkialueelta, kun taas Uudenmaan puutiaisalueelta havaintoja on noin 4 000. Tilanne kuitenkin yleensä kääntyy päinvastaiseksi kesän edetessä syksyyn, kun puutiaiset jatkavat aktiivisuuttaan syys-lokakuulle eteläisessä Suomessa.
Klemola muistuttaa, että ulkoilun jälkeen tehtävä punkkisyyni on edelleen tärkein keino suojautua punkkien levittämiltä taudeilta.
– Kiinni olevat punkit kannattaa poistaa mahdollisimman nopeasti, sillä se vähentää riskiä sairastua borrelioosiin, Klemola painottaa.
Riskialueilla ja paljon ulkona liikkuvien kannattaa harkita TBE-rokotusta puutiaisaivotulehdusta vastaan.
– Ylipäätään omaa riskiä sairastua kannattaa mielestäni peilata siihen, paljonko kohtaa punkkeja jokapäiväisessä elämässään omassa elinpiirissään. Monille ne ovat aivan jokapäiväisiä, ja toiset kohtaavat yhden vuosikymmenessä, tai eivät ole nähneet koskaan, Klemola muistuttaa.
Katso myös: Onko edessä poikkeuksellinen punkkikesä?
4:23Enteilevätkö kevään runsaat punkkivahavainnot poikkeuksellisen hankalaa punkkikesää?
Fanni Parma työskentelee MTV Uutisissa videotoimittajana.
Parmaa kiinnostavat erityisesti kauneus, tyyli ja ajankohtaiset ilmiöt. Olet voinut törmätä hänen sisältöihinsä myös MTV Uutisten TikTokissa ja Instagramissa.
Ole Parmaan yhteydessä matalalla kynnyksellä erilaisiin videojuttuvinkkeihin liittyen.
