Veritulpan ensioireena voi olla äkkikuolema. Vuosittain puoli miljoonaa eurooppalaista kuolee laskimoveritulppaan. Lokakuun 13. päivä vietetään kansainvälistä veritulppapäivää.
Jos elimistön verenkierto jostain syystä häiriintyy, on ihmisen henki vaarassa. Neljännes kaikista mahdollisista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista. Joka vuosi 5500–11 000 suomalaista saa laskimoveritulpan.
Laskimoveritulppia voi syntyä esimerkiksi aivoihin, sydämeen, keuhkoihin sekä raajoihin. Veritulpan oireet vaihtelevat sen mukaan, mihin kohtaan kehoa tukos syntyy. Veritulppa saattaa kuitenkin olla salakavalasti vähäoireinen tai täysin oireeton. Ensioireena voi olla jopa äkkikuolema, mutta toisaalta veritulppa voi myös mennä itsestään ohi, kun terveen elimistön liuotusjärjestelmä siivoa tukoksen pois.
Veritulppaa epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkäriin. Asia on helppo tutkia ultraäänitutkimuksella ja perusverenkuvalla.
Lue myös: "Hiljainen sydäninfarkti" voi altistaa äkkikuolemalle – tunnista oireet
Tunnista veritulpan oireet ajoissa
Yleensä syvä laskimotukos tulee jalkoihin tai lantion alueelle. Tyypillisiä raajojen alueen veritulppien oireita ovat kipu, turvotus ja punoitus. Särky tuntuu levossa ja pahenee liikkuessa. Kipua voi olla vaikea erottaa muista jalkavaivoista.
– Ei sitä välttämättä pysty erottamaan. Joskus veritulppaa pidetään vain venähtämisvammana, hyytymistautien professori HUS Diagnostiikkakeskuksesta sanoi haastattelussa.
