Veritulpan ensioireena voi olla äkkikuolema. Vuosittain puoli miljoonaa eurooppalaista kuolee laskimoveritulppaan. Lokakuun 13. päivä vietetään kansainvälistä veritulppapäivää.
Jos elimistön verenkierto jostain syystä häiriintyy, on ihmisen henki vaarassa. Neljännes kaikista mahdollisista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista. Joka vuosi 5500–11 000 suomalaista saa laskimoveritulpan.
Laskimoveritulppia voi syntyä esimerkiksi aivoihin, sydämeen, keuhkoihin sekä raajoihin. Veritulpan oireet vaihtelevat sen mukaan, mihin kohtaan kehoa tukos syntyy. Veritulppa saattaa kuitenkin olla salakavalasti vähäoireinen tai täysin oireeton. Ensioireena voi olla jopa äkkikuolema, mutta toisaalta veritulppa voi myös mennä itsestään ohi, kun terveen elimistön liuotusjärjestelmä siivoa tukoksen pois.
Veritulppaa epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkäriin. Asia on helppo tutkia ultraäänitutkimuksella ja perusverenkuvalla.
Lue myös: "Hiljainen sydäninfarkti" voi altistaa äkkikuolemalle – tunnista oireet
Tunnista veritulpan oireet ajoissa
Yleensä syvä laskimotukos tulee jalkoihin tai lantion alueelle. Tyypillisiä raajojen alueen veritulppien oireita ovat kipu, turvotus ja punoitus. Särky tuntuu levossa ja pahenee liikkuessa. Kipua voi olla vaikea erottaa muista jalkavaivoista.
– Ei sitä välttämättä pysty erottamaan. Joskus veritulppaa pidetään vain venähtämisvammana, hyytymistautien professori Riitta Lassila HUS Diagnostiikkakeskuksesta sanoi Uutisaamun haastattelussa.
Alaraajaan syntyneestä hyytymästä voi irrota palanen, joka kulkeutuu verenkierron mukana muualle kehoon. Esimerkiksi keuhkoihin ajautunut hyytymä tukkii hapensaannin.
Sydämen ja keuhkojen alueen veritulpat aiheuttavat suorituskyvyn laskua, äkillistä tai asteittain pahenevaa hengenahdistusta, yskää, veriyskää, rintakipua, pulssin nopeutumista ja kuumetta. Verenpaineen lasku voi johtaa pyörtymiseen tai jopa sokkiin.
Suoliston ja maksan veritulpat oireilevat vatsakipuna, pahoinvointina, oksenteluna, voimakkaana vatsan turpoamisena ja ripulina.
Aivojen verisuoniin syntyneet veritulpat puolestaan ilmenevät päänsärkynä, toispuoleisina oireina, näköhäiriöinä ja heikentyvinä lihasvoimina.
Edellä kuvatut oireet ovat aina syy hakeutua lääkäriin tutkimuksiin. Veritulppia hoidetaan hyytymisen estolääkkeillä. Verenkiertoa parannetaan hoitosukilla ja -hihoilla. Hoito voi olla tilapäistä tai pysyvää riippuen vaaratekijöistä.
Ehkäise veritulppa
Laskimotukos ilman riskitekijöitä on harvinainen. Tyypillisesti riskitekijöitä on samaan aikaan useita.
Potilaista 70 prosenttia on ylipainoisia. Hyytymiä syntyy herkimmin leikkausten, pitkän paikallaan olemisen, raskauden ja synnytyksen tai e-pillereiden kaltaisten hormonihoitojen yhteydessä. Myös elimistön kuivuminen, tietyt sairaudet, periytyvä tukosalttius, aikaisemmin sairastettu veritulppa ja korkea ikä lisäävät riskiä.
Lassilan mukaan riski sairastua veritulppaan kasvaa 60 ikävuoden jälkeen ja 2−3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden.
Veritulppia voi ehkäistä huolehtimalla hyvästä nesteytyksestä, harrastamalla liikuntaa, syömällä terveellistä ja vähärasvaista ruokaa, lopettamalla tupakoinnin sekä noudattamalla lääkärin ohjeita ja lääkityksiä. Pitkillä auto- ja lentomatkoilla kannattaa välttää kiristäviä vaatteita ja liikutella jalkoja.
Aiemmin sairastetusta veritulpasta tulisi aina kertoa, jos joutuu sairaala- tai leikkaushoitoon.
Lue myös: Viisi yllättävää syytä, jotka lisäävät aivoinfarktin riskiä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
7:29
Lähteet: HUS, Käypä hoito, Terveyskirjasto