Suolistobakteereista huolehtiminen voi taata pitkän ja terveen elämän – ”toisten aivojemme” tutkija kertoo, miten se onnistuu: "70 prosenttia kaikista kuolemista liittyy elämäntapoihin"

Ruotsalainen tutkija Soki Choi haluaa lisätä tietoa länsimaita riivaavien sairauksien ennaltaehkäisemisestä. Yksi tapa vaikuttaa omaan sairastumisriskiinsä on pitää huolta suolistobakteereistaan. Tuoreessa kirjassaan Suolistovallankumous – Näin suolistobakteerit vahvistavat aivojasi (WSOY) hän perehtyy siihen, miten suolistobakteerit vaikuttavat terveyteen ja miten suoliston terveyteen voi vaikuttaa.

Tutkittuaan terveydenhuoltojärjestelmää Ruotsissa kymmenen vuotta Soki Choi kyllästyi. Choista tuntui kuin hän olisi puhunut seinille. Tutkijan työ vaihtui itsetutkistelumatkaan Nepalissa, ja Choi vietti vuorilla miltei vuoden meditoiden. Vuonna 2016 syntyi ajatus kirjasta, joka lisäisi ihmisten tietoa terveydestä ja tavoista, joilla puuttua terveydelle haitallisiin elämäntapoihin.

– Halusin tehdä kirjan ennakoivasta lääketieteestä, koska arviolta 70 prosenttia kaikista kuolemista liittyy elämäntapoihin, erityisesti ruokaan, Choi sanoo MTV Uutisten haastattelussa.

Elämäntapoihin liittyvät sairaudet kuormittavat myös terveydenhuoltojärjestelmää.

Eteläkorealaistaustainen Choi kertoo ”kasvaneensa kimchillä”, hapatetuista kasviksista valmistetulla korealaisella ruokalajilla. Hän tiesi, että Japanissa ja Etelä-Koreassa ihmiset elävät pitkään. Kuinka paljon runsaasti fermentoituja eli hapatettuja ruoka-aineita sisältävällä ruokavaliolla oli osuutta asiaan?

Suolistobakteerit yhteydessä länsimaita riivaaviin sairauksiin

Fermentoidut ruoat ovat hyväksi suolistobakteerien terveydelle. Ihmisen painosta arviolta 1,5 kiloa on bakteerimassaa. Nämä bakteerit tuottavat esimerkiksi hormoneja, kuten dopamiinia, adrenaliinia ja serotoniinia, sekä vaikuttavat suuresti aivojen toimintaan, immuunijärjestelmään sekä aineenvaihduntaan.

– Suolisto on kuin 40 neliön asunto, jonka pinta on täynnä sensoreita, jotka aistivat, mitä syömme, Choi luonnehtii.

Suolistoa onkin alettu kutsua ihmisen ”toisiksi aivoiksi”. Suolisto, aivot ja bakteerit kommunikoivat keskenään suolisto-aivoakseliksi kutsutun kanavan sekä verenkiertojärjestelmään välityksellä.

Suolistobakteerien poikkeavuudet on tutkimuksissa yhdistetty lukuisiin länsimaita vaivaaviin ongelmiin ja sairauksiin, kuten ylipainoon, stressiin, masennukseen, diabetekseen, suolistosairauksiin, syöpiin ja Alzheimerin tautiin. Näin siitä huolimatta, että tutkimusala on varsin tuore.

Choi uskoo, että 5–10 vuodessa suolistobakteerien merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille tiedetään paljon enemmän kuin nykyisin.

– Seitsemässä vuodessa, ehdottomasti ennen vuotta 2030, tiedämme varmasti, onko edessämme lääketieteellinen vallankumous. Itse kutsun sitä mikrobioottiseksi vallankumoukseksi.

Bakteeriystävällistä ruokaa, liikuntaa ja luontokosketusta

Suolistobakteerit pitävät ruokavaliosta, jossa on vähän sokeria ja tyydyttyneitä rasvoja sekä paljon kuituja, vihanneksia, tärkkelystä, fermentoitua ruokaa ja kalaa lihan sijaan.

Suoliston pitää antaa myös levätä, minkä vuoksi pieni paasto tekeekin hyvää suolistobakteereille. Naposteluun ja roskaruokaan perustuva ruokavalio ei ole ihmisen terveydelle hyväksi suolistobakteerienkaan puolesta.

Ruokavalion lisäksi liikunnan sekä hyvän kunnon on huomattu olevan yhteydessä hyviin suolistobakteereihin. Choi kuitenkin huomauttaa, että vielä ei tiedetä, kumpi oli ensin, muna vai kana. Liikkuvatko hyviä suolistobakteereja kantavat muita enemmän vai vaikuttaako liikunta itsessään suotuisasti suolistobakteereihin? Joka tapauksessa liikunta ei ainakaan tee hallaa ihmisen terveydelle, Choi huomauttaa.

Lehdistötilaisuus järjestetään Helsingin keskustassa. Ravintola koristavat viherseinät. Ne kuvaavat hyvin myös yhtä suolistobakteereihin liittyvää ongelmaa: nykyihmisten vähäistä luontokosketusta.

Niin sanottu hygieniahypoteesi, eli elinympäristön muuttuminen entistä puhtaammaksi ja vähämikrobisemmaksi, selittää, että elimistön puolustusjärjestelmä alkaa reagoida vaarattomiin aineisiin todellisten riskitekijöiden puutteessa. Hygieniahypoteesia on käytetty selittämään esimerkiksi allergioiden ja astman lisääntymistä, mutta myös yhä yleistyviä suolistosairauksia, kuten ärtyvän suolen oireyhtymää.

Länsimainen ruokavalio, istuva elämäntyyli ja kaupungistuminen siis vaikuttavat mitä todennäköisemmin epäsuotuisasti suolistobakteereihin ja sitä kautta lisäävät riskiä elintapasairauksiin. Käsitys saa tukea hyvin eri tavalla eläviä ihmisistä havainnoivista tutkimuksista.

Choi kertoo esimerkin. Eräs tansanialainen heimo elää hyvin lähellä luontoa, kaukana antibiooteista ja länsimaisesta ruoasta. Tämä näkyy erityisen rikkaana suolistobakteerikantana. Heimossa ei myöskään tavata länsimaita riivaavia tauteja, kuten syöpää.

– Vaikka ajattelemme, että he ovat taloudellisesti köyhiä, heillä on rikkain bakteerieliöstö, Choi sanoo.

Länsimaiden kehityksellä näyttää olevan suuri hinta.

Ulosteensiirrosta apu ongelmiin ja antibioottiresistenssiin?

Vaikka suolistobakteerien merkitystä ihmisen terveydelle tutkitaan kovaa tahtia, suurin osa testeistä tehdään eläimillä.

Hiirikokeissa ollaan huomattu, että ulosteensiirrolla voidaan esimerkiksi vaikuttaa hiirien stressitasoihin. Kun stressaantunut hiiri saa ulosteensiirron rauhalliselta hiireltä, stressi lievittyy. Jos rauhallinen hiiri saa ulosteensiirron stressaantuneelta hiireltä, sekin stressaantuu.

Ulosteensiirtoon liittyy kuitenkin riskejä. Ulosteessa on myös ”pahoja” mikrobeja, joiden poistaminen ulosteesta on hankalaa. Ulosteensiirron yhteydessä voi saada esimerkiksi HIV:n, Choi mainitsee.

– Yleensä pelottelen yleisöäni, ettei tätä tule koittaa kotona, Choi sanoo ja viittaa YouTube-videoihin, joissa ohjeistetaan ulosteensiirron tekemiseen itse.

Entä voisiko ulosteensiirroilla jossain vaiheessa korvata antibiootit? Viime vuosituhannella maailman valloittaneet antibiootit ovat aiheuttaneet maailmanlaajuisen ongelman, antibioottiresistenssin. ”Pahat” bakteerit kehittävät vastustuskyvyn niitä tuhoamaan tarkoitetuille lääkkeille. Se voi tehdä nyt hoidettavissa olevista infektioista tappavia.

Choi pitää kysymystä relevanttina. Hänen mukaansa joidenkin tiedemiesten mielestä "hyvät" bakteerit olisivat mahdollisesti oikea keino tappaa superbakteerit, jotka ovat kehittäneet vastustuskyvyn ihmisen kehittämille lääkkeille.

”Meidän pitäisi tarkastella elämän laatua, ei vain elämän pituutta”

Länsimaisista sairauksista puhutaan paljon, vaikka eliniänodote kasvaa jatkuvasti. Choi muistuttaa, että tärkeää onkin parantaa elämän viimeisten vuosikymmenten elämänlaatua.

– Meidän pitäisi vetää ero eliniän ja terveiden vuosien välille, Choi sanoo.

Kenenkään toiveissa ei liene viettää viimeisiä elinvuosiaan Alzheimerista tai Parkinsonin taudista kärsien.

– Meidän pitäisi tarkastella elämän laatua, ei vain elämän pituutta.

5:18
Videolla keskustellaan syövän ja ravinnon yhteydestä.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja