Olemmeko liiaksi lääkittyjä? Lääkäri-Atte: Antibiootit lakkaavat toimimasta elinaikanani – resistenssi aiheuttaa jo kuolemia
Jos antibioottiresistenssiä ei aktiivisesti ehkäistä, voidaan jo nyt elävien sukupolvien aikana päätyä tilanteeseen, jossa esimerkiksi virtsatieinfektio, kynsivallin tulehdus tai keuhkoputken tulehdus voi viedä hengen.Shutterstock ja Atte Virolainen
Hänen mukaansa on hyvin todennäköistä, että jo nyt elävien sukupolvien aikana nähdään niin sanottu antibioottien jälkeinen aika, jolloin antibiootit eivät enää toimi tulehdustauteihin.
– Silloin olemme uudelleen samassa tilanteessa kuin ennen antibioottien keksimistä, jolloin vain terveet ja vahvat elimistöt selvisivät infektioista, Virolainen varoittaa MTV Uutisille antamassaan haastattelussa.
Jos tähän tilanteeseen päädytään, voi hyvin arkiselta tuntuva virtsatieinfektio, kynsivallin tulehdus tai keuhkoputken tulehdus viedä hengen.
– Maailmassa on jo olemassa tuberkuloosikantoja, joihin lääkkeet toimivat huonosti.
Osa lääkäreistä määrää antibiootteja liberaalimmin
Antibiootit kehitettiin 1940-luvulla, jolloin lääkäri ja mikrobiologi Alexander Fleming löysi sattumalta penisilliinin.
Alun perin antibiootit eritettiin sienistä, sillä sienet ja bakteerit kamppailevat samasta elintilasta, jolloin sieni tuhoaa bakteereja.
Nykyään antibiootit valmistetaan synteettisesti, mutta toimintaperiaate on sama.
– Ainoa syy, miksi ihmiset ovat hengissä, on se, että mikrobit eli bakteerit, sienet ja virukset sietävät jollain tavalla ihmistä, Virolainen muistuttaa.
– Ihmiset ajattelevat, että länsimaissa eletään steriilissä ympäristössä, mutta mikrobeja on joka paikassa. Ihmisessäkin peräti 1,5 kiloa.
Osa mikrobeista on patogeenisia ja aiheuttaa sairauksia.
– Bakteeritulehdukset tulee ottaa vakavasti, sillä ne voivat viedä ihmiseltä hengen, mutta nykyään antibiootteja käytetään liian herkästi.
– Usein infektio voi parantua itsestään, mutta se vie pidemmän aikaa. Antibiootilla tulehdus paranee nopeammin.
Virolaisen mukaan lääkäreillä on iso vastuu siinä, ettemme päätyisi tilanteeseen, jossa tulehduksia ei enää saada antibiooteilla kuriin.
– Valitettavasti yksityisessä terveydenhuollossa määrätään antibiootteja liberaalimmin kuin julkisella. Näin eivät tee kaikki lääkärit yksityisellä, mutta tätä tapahtuu.
– Yksityisellä sektorilla asiakas maksaa käynnistä, mikä luo paineen kirjoittaa potilaan pyytämää lääkettä.
Nämä yleiset infektiot harvoin vaativat antibiootteja
Välikorvantulehdus, keuhkoputkentulehdus ja poskiontelontulehdus ovat kaikki infektiosairauksia, joihin ei aina tarvitse syödä antibioottikuuria.
Virolaisen mukaan välikorvantulehduksen hoitoon riittää pääsääntöisesti kivun hoito.
Poskiontelontulehduksen voi saada kuriin käyttämällä nenähuuhtelukannua.
Keuhkoputkentulehdus puolestaan on viruksen aiheuttama sairaus, jolloin antibiootit eivät siihen pure.
– Lääkärin tulee tunnistaa toisaalta, jos kyseessä onkin keuhkokuume, joka taas puolestaan on bakteerin aiheuttama.
Virolaisen mukaan antibioottien määrääminen onkin yksi haastavimmista partikkeleista lääkärin työssä.
– Jo 1700-luvulla filosofi Voltaire lausui, että lääkärin tehtävä on viihdyttää potilasta sillä aikaa, kun luonto parantaa potilaan.
– Itse lisäisin siihen, että lääkärin tehtävä on tunnistaa vaaralliset tilanteet. Esimerkiksi sepsiksessä suonensisäisen antibiootin aloittamisessa on usein kyse minuuteista, ei tunneista, jotta henki saadaan pelastettua.
Moni antibioottikuurin joskus syöneistä muistaa, että pakkaus piti syödä loppuun asti, jotta tulehdus ei pääse uusimaan.
Virolaisen mukaan ohje kuurin loppuun syömisestä on kuitenkin vanhentunut.
– Missään tapauksessa tämä ei tarkoita sitä, että antibioottikuurin voi lopettaa milloin haluaa.
Jokaisen infektion ja potilaan kohdalla kuurin tarpeeseen ja pituuteen vaikuttaa potilaan ikä, perussairaudet, kliininen status ja se, miten kudos, jossa infektio on, käyttäytyy.
– Esimerkiksi antibioottien kyky läpäistä luukudosta on heikko ja tulehdus vaatii pidemmän kuurin.
Jos lääkäri ei ole kirjoittanut reseptiin tarkkaa ohjeistusta kuurin kertoon, saatetaan apteekista ohjeistaa potilasta syömään kuuri loppuun.
– On kuitenkin olemassa tutkimusnäyttöä, että pitkät antibioottikuurit pahentavat bakteerien kykyä suojautua lääkettä vastaan.
– On myös tutkimusnäyttöä, että lyhyet antibioottikuurit ovat yhtä tehokkaita kuin pitkät. Esimerkiksi virtsatieinfektioissa kuurin pituus on naisilla usein vain kolme päivää.
Lääkäreiden lisäksi vastuu siitä, ettemme menetä antibioottien tehoa, kuuluu ihan jokaiselle.
– Mikrobit liikkuvat ihmisten mukana joka puolelle maapalloa. Niinpä matkustava ihminen voi kuljettaa suolistossaan mukanaan bakteerin, joka on kehittänyt resistentin antibiootteja kohtaan.
Virolaisen mukaan muun muassa Intia on maa, johon ei yksinkertaisesti tulisi matkustaa ollenkaan antibioottiresistenssin näkökulmasta.
Myös useat Aasian maat hän laittaisi mustalle listalle.
– Kehittyvissä maissa antibioottien käyttö lihatuotannossa ja sairauksien hoidossa on holtitonta. Brasilia on täysin holtiton lihatalouden antibioottien käytössä.
Jossain maissa antibiooteilla korvataan Virolaisen mukaan lääkäreitä.
– Eli mennään kipeänä torille ostamaan pussukka, jossa on kipulääkettä ja antibiootteja. Joku lääke ehkä toimii ja potilas paranee, mutta antibiootit menettävät tehoaan.
Sen lisäksi, että matkustelua tiettyihin kohteisiin tulisi välttää, pitäisi myös muualla kuin Pohjoismaissa tuotettu liha jättää syömättä.
– Myös monissa EU-maissa käytetään karjan kasvatuksessa valtavia määriä antibiootteja, koska karja kasvaa paremmin ja tuotto on parempi. Näin ei toimita Pohjoismaissa.
EU-maista muun muassa Kypros, Puola, Italia ja Espanja keikkuvat lihatalouden antibioottikäyttömäärissä kärkipäässä. Asia käy ilmi Luonnonvarakeskuksen tilastosta vuodelta 2022.
Katso myös video: Tuhkarokkoa on tavattu jo Suomen rajoilla
