Kasvaneita sosiaalitoimen tehtäviä joudutaan asettamaan kiireellisyysjärjestykseen: "Mitä pienempiä lapsia on tilanteessa läsnä, sitä nopeammin meidän pitää reagoida."
Suomen hätäkeskusten saamien hätäilmoitusten määrä on pysynyt viime vuosina melko vakaana, hieman alle kolmessa miljoonassa vuosittain. Iso muutos on kuitenkin tapahtunut siinä, paljonko hätäilmoitusten perusteella välitetään tehtäviä sosiaalitoimelle. Kun sosiaalitoimi sai näitä ilmoituksia vuonna 2018 noin 45 500, oli määrä kivunnut vuonna 2024 kaksinkertaiseksi, yli 92 000:een.
Mistä näin jyrkkä kasvu johtuu?
Hätälinjalla kuuluu yhä enemmän sosiaalista hätää, otsikoi Hätäkeskuslaitos taannoin tiedotteensa. Onkin käynyt niin, että hätäkeskusten sosiaali- ja kriisipäivystykselle välittämien tehtävien lukumäärä ohitti vuonna 2023 ensi kertaa pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
– Etenkin huoli-ilmoitukset ikääntyneen ihmisen tilanteesta ja pärjäämisestä ovat lisääntyneet. Sosiaali- ja kriisipäivystysten tehtäviä on ainakin tilastollisesti nyt entistä enemmän, kertoo koko Suomen asetelmasta Taru Herranen, erityisten sosiaalipalvelujen vastuualuejohtaja Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha).
Lue myös: Hätäpuheluissa näkyvät yhteiskunnan kasvavat ongelmat – sosiaalitoimelle välitettyjä tehtävien määrä nousi runsaasti
Resurssit kovilla
Toisaalta sosiaalitoimeen tulleiden hätäkeskusten ilmoitusten lisääntymisen taustalla ovat muuttuneet ilmoittamisen käytännöt.
– Nämä syyt ovat täällä järjestelmän sisällä. Välitettyjen ilmoitusten määrän kaksinkertaistuminen ei siis merkitse sitä, että avun tarve olisi kasvanut noin jyrkästi.
Kasvua ei silti ole syytä vähätellä.
– Se tässä hiukan huolestuttaa, ovatko sosiaali- ja kriisipäivystysten resurssit riittävät ilmoitusten isompaan määrän nähden. Eivät ne välttämättä ole, Herranen arvioi koko maan tilannetta.
Voikin kysyä, onko hätäkeskusten sosiaalitoimelle välittämien ilmoitusten määrän tuplaantuminen tullut yllätyksenä.
– Kyllä se varmaan jollain tasolla on yllättänyt.
Herranen myöntää, että sosiaalitoimi joutuu nyt priorisoimaan.
– Ensin tartutaan kiireellisimpiin tehtäviin ja niihin, joissa avun tarvitsija on eniten haavoittuvassa asemassa. Esimerkiksi mitä pienempiä lapsia on tilanteessa läsnä, sitä nopeammin meidän pitää reagoida.
Missä tilanteissa ja mihin sosiaalitoimi kutsutaan?
– Mukaantulolle voi tulla tarve, jos esimerkiksi omaishoitaja joutuu sairaalahoitoon. Silloin on järjestettävä omaishoidettavalle nopeasti muu hoitaja tai hoitopaikka. Samoin on kiireellisiä lastensuojelun tilanteita ja erilaisia onnettomuuksia, tai läheisten ihmisten äkillisiä kuolemia.
2:34
Lue myös: Uusi ambulanssilinja näkyy rajusti: Ensihoidossa lähes 100 000 tehtävän pudotus
Ikääntyneet sinnittelevät kotona
STT kysyi myös hätäkeskuksesta arvioita siitä, mikä heidän työssään on mahdollisesti viime vuosina muuttunut.
– Sosiaalitoimeen menee enenevässä määrin ilmoituksia. Hätäkeskusten sisäisessä ohjeistuksessa on painotettu, että muun muassa onnettomuuksissa sosiaalitoimen ilmoituskynnyksen tulee olla melko matala, kertoo ylipäivystäjä Jonne Wikstedt Keravan hätäkeskuksesta.
Entä näkyykö sosiaalipuolen ilmoituksissa lasten pahoinvoinnin oletettu kasvu, tai toisaalta vanhusten yksinäisyys? Onko avun tarve tässä mielessä kasvanut?
– Ikääntyneitä ihmisiä on entistä enemmän kodeissaan. Ja kyllä paha olo näkyy arjessa, se nuorten pahoinvointi ja avun tarve. Samoin tulevat esiin selviytymisen ja elämänhallinnan haasteet, Wikstedt sanoo.
Lue myös: Tulkattujen hätäpuhelujen määrä nousi ennätystasolle – "Puhetyylistä ymmärtää, jos apua tarvitaan nopeasti"
Ei isoja alueellisia eroja
Suomen nykyhallitus on leikannut tuntuvasti sosiaaliturvaa ja tuen saantimahdollisuuksia. Näkyykö tämän vaikutus jo sosiaalitoimen vuoden 2024 ilmoitusten kasvussa? Vai tuleeko tuoreiden tiukennusten vaikutus vielä näiden lukujen päälle ja lisäksi?
Kyseessä on suurelta osin kaksi eri asiaa, vastaa Pirhan Herranen.
– Hätäkeskuksen kautta tulee sosiaali- ja kriisipäivystykselle yleensä tehtäviä, joissa täytyy heti arvioida avun tarve ja välittömästi turvata lasten tai aikuisten tilannetta. Sosiaaliturvan leikkaukset taas vaikuttavat hitaammin ja vaikutus tulee esiin hieman eri kautta.
Herrasen mukaan Suomessa ei ole havaittu merkittäviä alueellisia eroja siinä, paljonko hätäkeskusten kautta saapuu tehtäväilmoituksia sosiaalitoimeen.
– Ymmärtääkseni mitään oleellisia eroja alueellisesti ei tässä asiassa ole. Ei voi sanoa, että suomalaiset olisivat tässä mielessä kahden kerroksen väkeä. Samoin eri hätäkeskuksissa on käytössä (tehtävien välittämisessä sosiaalitoimelle) yhteiset, valtakunnalliset ohjeet.
Sitä, onko sosiaali- ja kriisipäivystykseen ohjautuva tehtävämäärä kasvamassa myös tästä eteenpäin, ei Herranen lähde veikkaamaan.
Lue myös: Terveyshuolia, lääkeneuvoja, hiekkatilauksia omille teille – hätäkeskuksen päivystäjät kertovat turhista puheluista
Hätäkeskukset olisivat ensimmäisiä kohteita sodassa – nyt ne halutaan suojaan
2:09