Ensi- ja turvakotien liitosta arvioidaan kasvun kertovan, että väkivalta tunnistetaan aikaisempaa paremmin ja siitä uskalletaan myös kertoa.
Kun perhe tai yksittäinen asiakas hakeutuu turvakotiin, on taustalla yleensä jo pitkäaikaista henkistä ja myös fyysistä väkivaltaa. Tämä on huomattu myös Vantaan turvakodissa.
– Rajoitetaan sitä, minkä verran voi tavata omia läheisiä, rajoitetaan sitä, että minkä verran voi olla ystävien kanssa tekemisissä. Sitten se pikkuhiljaa siitä kehkeytyy fyysiseksi väkivallaksi, sanoo turvakotitoiminnan päällikkö Emmi Kankaanmäki.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä nousi 20 prosenttia vuonna 2025. Tilastokeskuksen mukaan taustalla on useita syitä: yksi merkittävä on apulaisoikeuskanslerin selvitys, jonka mukaan poliisi on jättänyt tutkimatta lähisuhteessa tapahtuneita pahoinpitelyjä lainvastaisesti.
Tämän jälkeen tapaukset on tunnistettu paremmin, arvioidaan Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Se ei välttämättä kerro siitä, että ne tapaukset olisivat lisääntyneet, vaan että ne tulevat entistä enemmän viranomaisten tietoon, sanoo kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen.
Vuonna 2025 loppunut sovittelukäytäntö näkyy tilastoissa
Lähisuhdeväkivallan uhreista valtaosa on naisia. Miesuhrien määrässä näkyi kuitenkin nopeampaa kasvua, minkä arvioidaan kertovan aikaisempaa matalammasta kynnyksestä ilmoittaa väkivallasta.
Yleisesti merkittävä on vuonna 2025 voimaan tullut päätös lopettaa sovittelukäytäntö, jota poliisi aikaisemmin tarjosi usein ratkaisuksi väkivaltarikostutkinnalle.
Turvakodeissa sovitteluihin ei haluta palata. Näkemystä perustellaan sillä, että sovittelukäytäntö on antanut liian helpon syyn olla tutkimatta väkivaltatapauksia.
– Lähisuhdeväkivallassa uhri on aina alisteisessa asemassa. Meillä näkyy hyvin paljon asiakkailla painostusta sieltä väkivallan tekijän taholta, sanoo Emmi Kankaanmäki.
Kansalaisjärjestöt painottavat, että edelleen iso osa lähisuhdeväkivallasta jää pimentoon.
Turvakotien rahoitus on turvattu lailla, mutta matalan kynnyksen vaihtoehtojen kuten keskusteluavun järjestäminen on juuri niiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen vastuulla, joiden rahoitusta hallitus aikoo leikata vielä lisää.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä on tähän mennessä leikattu 140 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella.
