Virheellisten hätäilmoitusten kokonaismäärä laski viime vuonna edellisvuodesta, kertoo Hätäkeskuslaitos.
Hätäkeskuslaitos vastaanotti viime vuonna joka päivä keskimäärin 7 600 hätäilmoitusta, joista 1 600 ei olisi kuulunut hätäkeskukselle.
Tulkattujen hätäpuhelujen määrä nousi viime vuonna ennätystasolle. Ylipäivystäjä Katri Saarva Hätäkeskuslaitoksesta kertoo, että puheluun otetaan mukaan tulkki, jos yhteistä kieltä ei löydy.
– Tietysti se voi hidastaa puhelun käsittelyä, kun yrittää saada tulkkia ja ymmärtää toisiamme siinä tilanteessa. Mutta aika nopeasti ymmärtää ihmisten puhetyylistä, jos apua tarvitaan nopeasti, Saarva sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Noin puolet hätäilmoituksista ei johtanut tehtävän välittämiseen viranomaiselle. Osa soittajista soittaa hätänumeroon turhaan terveysasioissa.
– Hätäkeskus on väärä paikka, kun ihminen pystyy selviytymään – jos on vaikka tullut flunssa. Silloin oma terveyskeskus on oikea paikka, Katri Saarva sanoo.
Päivystäjät eivät aina saa tietoa, miten soittajille lopulta käy
Hätäkeskuspäivystyksen tiukkojen sääntöjen vuoksi päivystäjä ei saa automaattisesti tietoa siitä, miten ihmisille on lopulta puhelunsoittopaikalla käynyt.
– Välillä tulee tapahtumia, joissa haluaisi tietää, miten on käynyt. Mutta kyllä sekin suojaa itseä tässä työssä, kun ei tiedä, mitä tapahtui puhelun jälkeen, Saarva sanoo.
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista hätänumeroviikkoa.
