Yleisin tutkittu rikosnimike koululaitoksissa tehdyissä rikosilmoituksissa on pahoinpitely.
Oppilaitoksissa tehdään tuhansia rikosilmoituksia vuosittain. Poliisihallituksen tilastojen mukaan oppi- ja tutkimuslaitoksissa tehtiin viime vuonna yhteensä yli 6 500 rikosilmoitusta.
Kyseessä voi olla mikä tahansa oppilaitos, kuten päiväkoti, peruskoulu, yliopisto tai muu tutkimuslaitos.
Yleisin tutkittu rikosnimike tapauksissa oli epäilty pahoinpitely. Poliisi ei vielä kuitenkaan tee asiasta johtopäätöksiä.
Kuviossa on esitetty Poliisihallituksen dataan perustuen oppilaitosten tekemät rikosilmoitusten määrät.MTV
Pelkästään Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella oppi- ja tutkimuslaitoksissa tehtiin yli 1 000 rikosilmoitusta viime vuonna. Pahoinpitely-nimikkeellä näistä tutkittiin runsaat 300.
Espoossa väkivalta ja sen uhka on arvioitu useassa koulussa suureksi tai sietämättömäksi, kertoi kaupungin suomenkielisen perusopetuksen arviointiraportti alkuvuodesta.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella oppilaitoksissa tehtiin rikosilmoituksia lähes 900 kappaletta. Helsingin poliisin alueella määrä lähenee 700 kappaletta.
Helsingin poliisilaitoksen mukaan Poliisihallituksen tilastossa on myös tapauksia, jotka eivät liity millään tavalla oppilaitoksiin.
Poliisihallituksen tilasto on kuitenkin poliisin virallinen tilasto. Silti ei voida sulkea pois sitä, että tilastoissa olisi muitakin tapauksia tai että sieltä puuttuisi ilmoitettuja tapauksia.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n tilastoissa näkyy koulujen levottomuudet. Opettajien tarve oikeudelliseen neuvontaan kasvaa vuosi vuodelta.
Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä rikosilmoituksia oppilaitoksista oli tehty jo 2 300 kappaletta koko maassa.
Viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna kasvua on lähes 10 prosenttia.
Luvut kertovat, että ilmiö on laaja, mutta tarkkaa tilannetta ei näe tilastoista.
Ylikomisario Saara Asmundela Poliisihallituksesta ei vielä tekisi rikosilmoitusten määrästä johtopäätöksiä.
– Rikosilmoitusten määrä ei tilastojen valossa ole kasvanut merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan poissulje koulujen kokemusta siitä, että levottomuus ja häiriökäyttäytyminen ovat lisääntyneet, Asmundela sanoo.
Taulukossa on vertailu vuosien 2025 ja vuosien 2026 alkuvuoden rikosilmoitusten määrää oppilaitoksissa.MTV
Pieni kasvu tilastoissa voi myös kertoa esimerkiksi siitä, että puuttumiskynnys on madaltunut tai että tapaukset päätyvät aiempaa useammin poliisin tietoon.
– Toki se voi viitata myös rikollisuuden lisääntymiseen, Asmundela sanoo.
Poliisihallituksen tilastoissa ei eritellä, mihin toimipaikkaan rikosilmoitus liittyy tai onko lapsi epäillyn rikoksen tekijä- vai uhriasemassa.
Yleisin rikosilmoitus oppi- ja tutkimuslaitoksissa on pahoinpitely.
– Se voi kertoa siitä, että niitä tapahtuu muita rikoksia enemmän tai sitten ne tunnistetaan rikoksiksi parhaiten, jolloin ne todennäköisemmin tulevat aikuisten ja viranomaisten tietoon, Asmundela sanoo.
Rikosilmoituksella voi olla myös useampi rikosnimike, mutta Poliisihallituksen järjestelmään tilastoituu vakavin epäilty rikos.
Myös lastensuojelulain 25 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus vaikuttaa siihen, millaisia rikoksia viranomaisten tietoon tulee.
Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitetuilla tahoilla on velvollisuus myös tehdä ilmoitus poliisille, jos alle 18-vuotiaaseen epäillään kohdentuneen esimerkiksi pahoinpitely.
MTV Uutiset haastatteli opettaja-Sirpaa, joka oli joutunut tekemään oppilaastaan rikosilmoituksen pahoinpitelystä.
Sirpan ala-asteikäinen oppilas hermostuneena tönäisi opettajan nurin ja löi toista opettajaa eikä tuntunut kuuntelevan rauhoittelevaa puhetta. Asia ei kuitenkaan edennyt lopulta mitenkään.
OAJ:n oikeudelliset yhteydenotot kasvussa
Opettajien rikosasioihin liittyvät yhteydenotot ovat kasvaneet rajusti ammattiliitto OAJ:ssa.
Viimeisen viiden vuoden aikana ilmoitusten määrä on kasvanut noin 60 prosenttia vuosittain, kertoo OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli.
– Oppilaitosten lisääntyneet levottomuudet liittyvät ennen kaikkea polarisaatioon ja mielenterveyden häiriöiden kasvuun, Walli sanoo.
OAJ:n Ulla Walli kertoo, että sosiaali- ja terveysministeriö onkin käynnistänyt OAJ:n aloitteesta työsuojeluohjelman kehittämisen, jolla haetaan ratkaisuja koulun eri tilanteisiin.
Tällaisia tilanteet ovat
Yhteyttä ammattiliittoon ottavat opettajat, jotka ovat sekä epäillyn että uhrin asemassa.
Tyypilliset tapaukset, jossa opettaja on uhrin asemassa liittyvät esimerkiksi siihen, että oppilas on lyönyt, potkinut tai raapinut opettajaa.
Tyypilliset tilanteet, joissa opettaja on epäiltynä rikoksesta liittyvät OAJ:n mukaan järjestyksenpitotilanteisiin.
– Opettaja on esimerkiksi poistanut opetustilanteesta häiriköivän oppilaan tai mennyt välituntivalvonnassa tappelun väliin, Walli sanoo.
Kaikki tilanteet eivät tule välttämättä edes ammattiliiton tietoon, sillä esimerkiksi koulujen työsuojeluvaltuutetut käsittelevät näitä kouluissa.
– Kaikissa tilanteissa ei myöskään edetä poliisille tai oikeuteen asti, vaan asia saadaan selvitettyä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä, Walli kertoo.
Walli myös kertoo, että huoltajat tekevät yhä useammin rikosilmoituksia opettajista.
Valtaosa OAJ:n hoitamista viranomaisprosessiin edenneistä tapauksista ei kuitenkaan lopulta johda mihinkään tuomioon.
– Monissa tilanteissa epäilty on alle 15-vuotias, eikä ole näin rikosoikeudellisessa vastuussa tai sitten asiasta ei ole näyttöä. Valtaosa näistä tapauksista päättyy siis poliisin esitutkintavaiheessa, Walli sanoo.
Wallin mukaan 80 prosenttia tapauksista, joissa opettajaa epäillään rikoksesta myös päättyvät joko jo esitutkintavaiheessa tai syytteet hylätään oikeudessa, Walli kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö onkin käynnistänyt OAJ:n aloitteesta työsuojeluohjelman kehittämisen, jolla haetaan ratkaisuja tilanteisiin.
Walli toivoo ratkaisuksi selkeitä valtakunnallisia toimintaohjeita väkivalta- ja uhkatilanteisiin.
AOP
Näillä tekijöillä vahva yhteys nuorisorikollisuuteen
Poliisihallituksen Asmundela sanoo, että tutkimusten mukaan nuorisorikollisuuden taustatekijät ovat moninaisia ja usein ylisukupolvisia, pelkästään levottomuuden lisääntyminen ei selitä esimerkiksi nuorisorikollisuutta.
– Kyse ei ole lyhytaikaisesta ilmiöstä, hän toteaa.
Asmundelan mukaan Suomessa tehdyssä pitkittäistutkimuksessa on rekisteriaineistojen avulla selvitetty nuorisorikollisuuden taustoja vuosikymmenten ajalta. Tulokset osoittavat vahvan yhteyden haitallisten lapsuuden kokemusten ja myöhemmän rikollisuuden välillä.
– Riski kasvaa myös silloin, jos lapsen vanhemmalla on vakavia mielenterveysongelmia, päihdeongelmia tai väkivaltarikostuomioita.
– Myös lapsiperheen köyhyys, pitkäaikaiset toimeentulo-ongelmat ja työttömyys ovat merkittäviä riskitekijöitä, hän sanoo.
