Hätäkeskusohjeistus muuttui marraskuussa 2023. Painotuksena oli, ettei ambulanssia lähetetä, jos sitä ei oikeasti tarvita.
Jaana Röppänen on toiminut hätäkeskuspäivystäjänä seitsemän vuotta.
– Olin aikaisemmin ravintola-alalla töissä ja halusin tehdä merkityksellisempää työtä, ylipäivystäjä Röppänen kertoo Keravan hätäkeskuksessa.
Ja työtä riittää. Viime vuonna soitettiin yhteensä yli 2,7 miljoonaa hätäpuhelua.
Näistä syntyi 733 000 ensihoitotehtävää, mikä tarkoittaa, että ensihoidolle välitettiin noin 2 000 tehtävää vuorokaudessa.
– Kyllä sen huomaa, kun sata puhelua alkaa täyttyä tai menee yli. Silloin on päivystäjä kyllä todella väsynyt.
Ambulanssi vai ei?
Hätäkeskusohjeistus muuttui vajaa puolitoista vuotta sitten, kertoo toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta.
– Pyrimme hätäilmoitusten käsittelyssä arvioimaan ensihoidon palvelun tarvetta. Meillä on ollut aikaisemmin hyvin yliarvioiva toimintamalli, eli hyvin herkästi auto on lähtenyt, vaikka ei ehkä olisi tarvinnutkaan.
Ohjeistusuudistuksen jälkeen tehtävien määrä on pudonnut selvästi.
– Jos ihan suoraan vertaa välitettyjen tehtävien määrää vuonna -23 ja -24, pudotus oli 93 000 ensihoitotehtävää vähemmän. Tämä on selkeä muutos aikaisempaan, Ekstrand jatkaa.
Lue myös: Liamin päiväunet päättyivät kuolemaan – olisiko nopeampi apu pelastanut vauvan?
Päivystäjä arvioi kiireellisyyden itse
Samaan aikaan tapahtui muutos myös päivystäjän työtavassa.
Nyt päivystäjä tekee itse päätöksen tehtävän kiireellisyydestä. Aiemmin riskiarvio perustui siihen, millaisia valintoja päivystäjä teki tietojärjestelmään syötetyistä valmiista vastausvaihtoehdoista.
– Ensihoitopuolella tämä on merkinnyt selkeää helpotusta heidän työkuormaansa, eli kuorma on pienentynyt. Ensihoitajat ovat olleet hyvin tyytyväisiä siitä.
Hätäkeskuslaitoksen mukaan myös päivystäjien työtyytyväisyys on muutosten myötä parantunut, mutta tehtävänkäsittelyaika pidentynyt.
Keskimääräinen ensihoidon tehtävänkäsittelyaika on 4 minuuttia ja 51 sekuntia.
Lue myös: Terveyshuolia, lääkeneuvoja, hiekkatilauksia omille teille – hätäkeskuksen päivystäjät kertovat turhista puheluista
Ensihoidolle yli puolet tehtävistä
Hätäkeskuspäivystäjiltä ei vaadita terveysalan koulutusta. Kun julkisuudessa kritisoidaan esimerkiksi sitä, millä kiireellisyysluokalla ambulanssi on lähetetty, kiinnittyy huomio usein tähän seikkaan.
– Tämä on alun perin lainsäädännöllinen asia, joka on rakennettu 2000-luvun alussa, Ari Ekstrand selittää.
Ekstrand kuvaa Hätäkeskuslaitosta moniviranomaistoimijaksi.
– Sen lisäksi, että käsittelemme ensihoitoilmoituksia, käsittelemme myös poliisin ilmoitukset sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen ja pelastustoimen hätäilmoitukset. Meillä ei ole sinänsä minkään alan ammattihenkilöitä.
Viime vuonna hätäkeskusten välittämät tehtävät eri viranomaisille jakautuivat seuraavasti: ensihoito 52 prosenttia, poliisi 36 prosenttia, sosiaalitoimi 7 prosenttia ja pelastustoimi 6 prosenttia.
Lue myös: Hätäkeskukset halutaan kalliosuojiin – olisivat ensimmäisiä kohteita sodassa
Ensimmäinen vuosi vaikein
Viime vuonna etenkin ensihoitotehtävistä tehdyt kantelut kasvoivat. Yleensä niistä noin kolmasosa johtaa toimenpiteisiin kuten jatkokoulutukseen.
– Vuonna -24 kanteluita oli 64 kappaletta. Samaan aikaan ilmoituksia oli 900 000, että kohtuullisen hyvin tällä tavoin mitattuna on kuitenkin mennyt, Ekstrand huomauttaa.
Jaana Röppänen kertoo, että päivystäjälle ensimmäinen vuosi töissä on rankin. Mutta samalla silloin oppii työstä eniten.
Kokenutkin hätäkeskuspäivystäjä saa silti puheluita, jotka koskettavat, kuten Röppänen kertoo viime vuoden aikana tapahtuneen.
Röppäsen mielestä se, että jotkut puhelut koskettavat, on hyvä asia.
– En ole kyynistynyt ihmisten hädälle millään tavalla, vaan hätä koskettaa. Ja sen saa käsitellä työkavereiden kanssa.