Hätäkeskusohjeistus muuttui marraskuussa 2023. Painotuksena oli, ettei ambulanssia lähetetä, jos sitä ei oikeasti tarvita.
Jaana Röppänen on toiminut hätäkeskuspäivystäjänä seitsemän vuotta.
– Olin aikaisemmin ravintola-alalla töissä ja halusin tehdä merkityksellisempää työtä, ylipäivystäjä Röppänen kertoo Keravan hätäkeskuksessa.
Ja työtä riittää. Viime vuonna soitettiin yhteensä yli 2,7 miljoonaa hätäpuhelua.
Näistä syntyi 733 000 ensihoitotehtävää, mikä tarkoittaa, että ensihoidolle välitettiin noin 2 000 tehtävää vuorokaudessa.
– Kyllä sen huomaa, kun sata puhelua alkaa täyttyä tai menee yli. Silloin on päivystäjä kyllä todella väsynyt.
Ambulanssi vai ei?
Hätäkeskusohjeistus muuttui vajaa puolitoista vuotta sitten, kertoo toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta.
– Pyrimme hätäilmoitusten käsittelyssä arvioimaan ensihoidon palvelun tarvetta. Meillä on ollut aikaisemmin hyvin yliarvioiva toimintamalli, eli hyvin herkästi auto on lähtenyt, vaikka ei ehkä olisi tarvinnutkaan.
Ohjeistusuudistuksen jälkeen tehtävien määrä on pudonnut selvästi.
– Jos ihan suoraan vertaa välitettyjen tehtävien määrää vuonna -23 ja -24, pudotus oli 93 000 ensihoitotehtävää vähemmän. Tämä on selkeä muutos aikaisempaan, Ekstrand jatkaa.
Lue myös: Liamin päiväunet päättyivät kuolemaan – olisiko nopeampi apu pelastanut vauvan?
Päivystäjä arvioi kiireellisyyden itse
Samaan aikaan tapahtui muutos myös päivystäjän työtavassa.
Nyt päivystäjä tekee itse päätöksen tehtävän kiireellisyydestä. Aiemmin riskiarvio perustui siihen, millaisia valintoja päivystäjä teki tietojärjestelmään syötetyistä valmiista vastausvaihtoehdoista. – Ensihoitopuolella tämä on merkinnyt selkeää helpotusta heidän työkuormaansa, eli kuorma on pienentynyt. Ensihoitajat ovat olleet hyvin tyytyväisiä siitä.Hätäkeskuslaitoksen mukaan myös päivystäjien työtyytyväisyys on muutosten myötä parantunut, mutta tehtävänkäsittelyaika pidentynyt.
