Helmikuun alussa tapahtuu merkittävä "romahdus", joka voi sinetöidä koko lopputalven sään, kertoo meteorologi Markus Mäntykannas.
Tänä talvena on saatu nauttia perinteisistä talvipakkasista, eivätkä ne tuoreimpien säätietojen mukaan ole vähään aikaan loppumassakaan.
Meteorologi Markus Mäntykannas kertoo Forecan sääblogissa, että kylmyyttä voi lisätä erikoinen tapahtuma yläilmakehässä. Länsivirtausten voimakkuus stratosfäärissä nimittäin romahtaa kahteen otteeseen helmikuun alussa eli ensi viikolla.
– Tämä lisää merkittävästi kylmän sään todennäköisyyttä keskileveysasteilla, ja vaikutukset voivat kestää viikkoja, Mäntykannas kertoo.
Lue myös: Pekka Poudan sääraivo peruttu
Mikä ihmeen romahdus?
Noin 30–50 kilometrin korkeudessa sijaitsevan stratosfäärin keskimääräisten länsivirtausten nopeus romahtaa Mäntykannaksen mukaan ensimmäisen kerran tammi–helmikuun vaihteessa, eli näinä päivinä, ja jatkuu helmikuun alussa, eli ensi viikolla.
Toinen romahdus seuraa hyvin pian ensimmäisen episodin jälkeen.
– Kahden peräkkäisen romahduksen jälkeen yläilmakehän länsivirtausten odotetaan olevan erittäin heikkoja koko helmikuun ajan, ja tämä tila voi jatkua jopa maaliskuulle saakka.
– Kun länsivirtaukset stratosfäärissä hidastuvat näinkin paljon, tuloksena meidän leveysasteillamme voi olla pitkittynyt ja hyytävä talvisää.
Todennäköisesti tämä kielii Mäntykannaksen mukaan siitä, että niin sanottu polaaripyörre ei pysyttele napa-alueella lopputalvella, vaan sen "koukerot" tai kylmät ilmamassapussit tunkeutuvat Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
– Vaikka on varhaista sanoa, mitä tämä aiheuttaa keväälle, useampi indikaattori viittaa siihen, että lopputalvesta, ainakin helmikuusta, on tulossa Pohjois-Euroopassa hyvin kylmä, eikä perinteisiä suojajaksoja ole näköpiirissä.
Länsivirtausten romahduksen lisäksi toinenkin tärkeä mittari, NAO-indeksi (North Atlantic Oscillation), viittaa kylmään lopputalveen.
Lue myös: Siperian sää ja turhaa lunta – näin polaaripyörteen heikkeneminen voi muuttaa Suomen talvia
Etelässä kylmintä lähipäivinä
Kylmimmät hetket näyttävät Mäntykannaksen mukaan osuvan maan etelä- ja keskiosaan ensi viikon alkuun, jolloin pakkanen kiristyy yöllä ja aamulla laajalti 20–30 asteeseen. Paikoin on tätäkin kylmempää.
Pakkasta voi olla Ukrainaa myöden 30 astetta, Mäntykannas kertoo.
– Kylmimpien lämpötilojen painopiste siirtyy helmikuun alkupäivinä pohjoisesta etelään. Lapissa tuuli viriää ja pakkanen heikkenee siellä jo sunnuntaina, kun taas maan etelä- ja keskiosassa on heikkotuulista ja osin selkeää, Mäntykannas kertoo.
– Selkeillä alueilla pakkasta voi yöllä ja aamulla olla paikoin 30 astetta, mutta iltapäivällä aurinko nostaa lämpötiloja jopa reilulla kymmenellä asteella.
Ensi viikolla kireimmät pakkaset ainakin tilapäisesti hellittävät runsaamman pilvisyyden myötä.
– Mutta yhä suuressa osassa maata mitataan kaksinumeroisia pakkaslukemia, eli selvästi tavanomaista kylmempää on.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:26
Jos olisi kesä, olisi helle
Mielenkiintoisena sivuhuomautuksena Mäntykannas toteaa blogissaan, että jos tässä samassa ilmanpaineasetelmassa elettäisiin kesäkuukausina, paukkupakkasten sijasta meillä olisi odotettavissa monta viikkoa yli 30 asteen hellepaahdetta.
Talvella vaikutus on kuitenkin päinvastainen.
– On mielenkiintoista nähdä, minkä suunnan Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus, ECMWF:n, uusi vuodenaikaisennuste ottaa. Se julkaistaan 5. helmikuuta, ja se antaa lopullisen suunnan sille, joudutaanko toppatakit pitämään tiukasti napitettuina aina vappuun saakka vai voiko suursäätyyppi vielä muuttua täysin.
Yksi asia on varma: talvi ei ole vielä luovuttanut.
– Pitäkää villahousut lähettyvillä ja nauttikaa helmikuun kirkastuvasta auringosta. Olemme ansainneet valoa vuoden pimeimmän ajanjakson päätyttyä. Helmikuussa auringonpaistetunnit keskimäärin tuplaantuvat etelässä tammikuuhun nähden ja pohjoisessa kolminkertaistuvat.